Kunta-alan työriitaan sovintoehdotus, vastaukset keskiviikkona – 1. vuonna kahden prosentin yleiskorotus, palkkaohjelma viisivuotinen

Sovittelulautakunta on antanut kunta-alalle sovintoesityksen. Kolmevuotisessa sovintoehdotuksessa pienipalkkaisten työntekijöiden palkat nousevat muita enemmän.

Lautakunta esittää tälle vuodelle palkkoja korotettavaksi kaksi prosenttia, joka näyttää olevan yleinen palkankorotuslinja työehtosopimuksissa. Jokaiselle sopimuksen piiriin tulevalle työntekijälle taataan kuitenkin vähintään 46 euron suuruinen palkankorotus kuukaudessa ensi kuusta alkaen.

Tämän lisäksi ehdotus pitää sisällään puolen prosentin niin kutsutun järjestelyerän tälle vuodelle. Sillä on tarkoitus toteuttaa muun muassa palkallinen perhevapaauudistus.

– Palkka jo heti ensimmäisenä vuonna on hyvin kilpailukykyinen, ja toivotaan, että se olisi houkutteleva, jo sopimuksen aikaansaava ratkaisu, sanoi lautakuntaa johtava alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen tiedotustilaisuudessa.

Kunta-alan mediaanipalkka on ollut viime vuonna noin 3  040 euroa. Mediaanipalkkaisen työntekijän palkassa yleiskorotuksen ja järjestelyerän keskimääräinen yhteisvaikutus nousisi noin 76 euroon kuukaudessa, sovittelulautakunnasta arvioidaan.

Seuraavina vuosina palkankorotus olisi yleisen linjan mukainen.

"Vakautta ja työrauhaa alalle"

Sovittelulautakunta esittää lisäksi vuosille 2023–2027 palkkaohjelmaa, jonka keskimääräistä palkkatasoa korottava vaikutus on yhteensä 5,1 prosenttia yleisen palkankorotustason päälle.

Pylkkäsen mukaan viisivuotisen ohjelman tavoitteena on parantaa kunta- ja hyvinvointialan työpaikkojen kilpailukykyä, henkilöstön saatavuutta, työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta.

– Korotus on alussa korkeampi ja lopussa taas korkeampi. Tällä haetaan vakautta ja työrauhaa alalle, Pylkkänen sanoi.

Palkkaohjelman taso on kaukana siitä, mitä esimerkiksi hoitajaliitot Tehy ja Super ovat tavoitelleet. Järjestöt ovat vaatineet työriidassa palkkaohjelmaa, jossa tavanomaisten sopimuskorotusten päälle palkkoihin tulisi vuosittain 3,6 prosentin korotus viiden vuoden ajan.

Tehy ja Super ovat uhanneet aloittaa joukkoirtisanomiset, jos sovintoehdotus ei ole niiden mielestä kelvollinen.

Kunta-alan lakko sulki juuri viikoksi muun muassa kouluja ja päiväkoteja eri puolilla Suomea. Kaikkiaan lakossa oli mukana noin 80  000 kunta-alan työntekijää kymmenessä kaupungissa. Työntekijät palasivat tiistaina töihin.

"Kansalaisten osoitettava veronmaksuhalukkuutta"

Pylkkänen esitteli tiedotustilaisuudessa myös Suomen taloudellista näkymää, mikä vaikutti sovittelulautakunnan ratkaisuun.

– Talousennusteita on kauttaaltaan alennettu 1–2 prosenttiyksiköllä ja tiedämme, että inflaatio on nyt poikkeuksellisen korkealla.

Julkinen talous on myös velkaantunut, hän muistutti.

– Jos kunta-alalle toivotaan muita sektoreita korkeampia palkankorotuksia, muiden alojen on tietenkin pidättäydyttävä yhtä korkeista palkankorotuksista ja myös kansalaisten on osoitettava veronmaksuhalukkuutta, jotta palkat pystyttäisiin maksamaan, Pylkkänen sanoi.

Pylkkäsen mukaan osapuolten näkemykset on sovintoehdotuksen laatimisessa otettu tasapuolisesti huomioon. Toteutuessaan sovintoehdotuksen mukainen sopimus koskisi noin 425  000:ta virka- tai työsuhteessa olevaa työntekijää.

Osapuolet eli työntekijäjärjestöt ja Kunta- ja hyvinvointityönantajat (KT) ovat Pylkkäsen mukaan käyneet pääosin rakentavia ja hyvähenkisiä keskusteluja. Sovittelulautakunnan varapuheenjohtajan Martti Hetemäen mukaan "tiettyä lähentymistä" on tapahtunut.

Sovitteluehdotuksen läpimenon mahdollisuuksia puheenjohtajisto ei kuitenkaan halunnut tiistaina ennakoida.

Vastauksia sovittelulautakunnan esitykseen odotetaan osapuolilta keskiviikkoon kello 12 mennessä.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi Twitterissä, ettei hän eivätkä muut Tehyn edustajat kommentoi sovintoehdotusta ennen valtuuston käsittelyä ja vastauksen antamista.

Lue myös: OAJ valitsi puheenjohtajaksi Katarina Murron