Saarikko: Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen – "Yksikään eduskunnalle antamatta jäänyt lakihanke ei kaada maata"

Hallituksen toimintakyky ja pääministeri Sanna Marinin (sd) ja Annika Saarikon julkinen nokittelu on herättänyt viime päivinä runsaasti huomiota.

Saarikko syytti Marinia viime viikolla muun muassa "pelisääntöjen rikkomisesta", kun Marin kertoi saamelaiskäräjälain uudistuksen viemisestä eduskuntaan, vaikka keskusta vastustaa hanketta.

Saarikko kertoi nyt tiedotustilaisuudessa olevansa tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen.

Hänen mukaansa hänen tärkein sanomansa on tässä vaiheessa se, että Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen. Saarikon mukaan nyt syntynyt sopu eduskuntaan vietävistä laeista vahvistaa hallituksen toimintakykyä.

Saarikon mukaan hallituksen ykkösasioita ovat nyt turvallisuus sekä ruokaturva ja alkutuotannon tilanne.

Lue myös: Marin syyttää hallituskumoppaniaan rusinoiden noukkimisesta pullasta – "Itse olisin mielelläni pitänyt alkuperäisistä sovuista kiinni"

Saarikko: Mikään listalta jäänyt lakihanke ei kaada maata

Saamelaiskäräjälakikiistan takia jäi paljon keskustallekin mieluisia lakiesityksiä antamatta eduskunnalle. Oliko kaikki sen arvoista?

– Kysymys ei itse asiassa ollut saamelaiskäräjälaista, Saarikko toteaa.

– Minua kummeksutti se, että isosta joukon lakikokonaisuuksia – eripuraisia esityksiä oli loppusuorallakin liki 15 – saamelaiskäräjälaki nostettiin erikseen keskeneräisesti poliittisen neuvottelun osalta ja haluttiin viedä eteenpäin eduskuntaan. Pidän perusteltuna sitä, että keskusta pitää kiinni kannastaan sekä valtioneuvostossa vastaan äänestäen että eduskunnassa samoin toimien, mikäli laki edes ehtii valmiiksi asti.

Saarikon mukaan ”erityisen poikkeukselliseksi” ratkaisun (lain edistämisestä) tekee tiedossa oleva perustuslakivaliokunnan työruuhka, joka saattaa johtaa siihen, että lakia ei ehditä eduskunnassa edes valmiiksi käsitellä. 

– Jokainen laki on erikseen harkittu ja pitää sisällään puolueiden näkemyksiä siitä, miten merkityksellisiä ne Suomelle ovat. Itse totean kokonaisuudesta, joiden joukossa on myös muutamia sellaisia, jotka ovat omalle puolueelleni tärkeitä, että yksikään niistä ei ole sellainen, joka kaataisi Suomen tai vaikuttaisi yhteiskuntaamme nopeasti sellaisella tavalla, että ne eivät voisi jäädä odottamaan tulevien hallitusten aikoja.

Saarikko puhui toimittajille etänä, koska oli parhaillaan vierailulla Ruotsissa

Hallitus pääsi täpärästi sopuun eduskuntaan vietävistä laeista

Tänään hallitus kertoi päässeensä täpärästi määräaikaan mennessä sopuun siitä, mitkä kiistanalaisista lakihankkeista etenevät tänään eduskuntaan ja mitkä jäävät pois kokonaan.

Hallitus on päättänyt olla edistämättä kymmentä suunniteltua lakihanketta. Näitä ovat muun muassa ruuhkamaksut, tutkimus- ja kehitystoiminnan verovähennys, alueellinen opintolainan hyvitys, arvonnousuvero ja ansiosidonnaisen euroistaminen.

Kaikkiaan ratkottavana oli neuvottelujen loppuvaiheessa noin 14 hallituspuolueissa riitaa aiheuttanutta esitystä.

Lisäksi lainsäädäntösuunnitelmasta on poistettu seitsemän esitystä valmistelun keskeneräisyyden tai eduskunnan työtaakan keventämiseksi.

On tavallista että hallituskauden lopulla päätetään jättää osa suunnitteluista hankkeista toteuttamatta.

 Valtioneuvoston istunnossa annettiin enemmistö vielä jäljellä olevista lakihankkeista eduskunnalle. Osa lakiesityksistä on saanut jatkoaikaa, esimerkiksi sellaiset, jotka ovat tulossa voimaan vasta ensi vuoden jälkeen. Jatkoaikaa saavat muun muassa sote-rahoitukseen liittyvät muutokset, kuten yliopistosairaaloiden erillisrahoitus.

Valtioneuvoston yleisistunnossa annettiin tänään eduskunnalle kymmeniä lakiesityksiä, mukaan lukien saamelaiskäräjälaki, jota keskusta vastusti.

Marin: Välikysymys voi nopeuttaa hallituksen neuvottelua sote- ja maatalouspaketeista 

Opposition välikysymys maataloustuesta voi nopeuttaa hallituksen neuvottelua vielä ratkaisematta olevista mahdollisista tukipaketeista, arvioi pääministeri Sanna Marin (sd.). 

Näitä ovat maataloustuki ja hoitojonojen purkamiseen ehdotettu lisäraha.

Hallitus on aiemmin sopinut, että sekä maatalouspaketti että hoitojonojen purkuun toivottu lisäraha käsitellään ensi vuoden ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä.

Marinin mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole tämän tai ensi viikon asia. Hän sanoo kuitenkin toivovansa, että ratkaisuja voidaan saada piankin aikaiseksi.