Lähes koko maahan levinneen supikoiran pyyntiä tehostetaan erityisesti linnustolle tärkeillä alueilla. Asiasta kertoo maa- ja metsätalousministeriö.
Metsästykseen panostaminen tapahtuu ensisijaisesti linnustolle tärkeillä alueilla. Lisäksi pyyntiä tehostetaan Lapissa, millä pyritään estämään lajin levittäytyminen naapurimaihin.
Tehostamisesta päätettiin osana vieraslajien hallintasuunnitelman päivitystä, joka koskee yhteensä 12 haitallista vieraseläin- ja kasvilajia.
Omat torjuntasuunnitelmansa saavat supikoiran ohella piisami, kaukasianjättiputki ja jättipalsami, jotka kaikki jo esiintyvät Suomessa. Muun kahdeksan lajin tulo Suomeen pyritään estämään varsinkin tiedottamisella.
Jättiputken hävittäminen puolestaan aloitetaan asuin- ja virkistysalueilta. Lisäksi kasvin torjunta keskittyy sen uusille esiintymäpaikoille, joilla on suuri leviämisriski, kuten vesistöjen ja teiden varsille.
Koirasusi sai kasvatuskiellon
Ministeriö päivittää myös vieraslajien luetteloa. Siihen lisätään yhdeksän kasvilajia, kolme eläinlajia ja kaksi eläinlajiryhmää. Vieraslajien listalle päätyvät muun muassa maaoravat, alaskanlupiini ja kurtturuusu.
Uudistuksen yhteydessä kiellettiin myös koirasusien kasvattaminen. Koirasusia ei saa muutoksen myötä mitenkään pitää hallussa, kaupata tai päästää vapaaksi luontoon. Koirasusien kasvattajat voivat ottaa yhteyttä viranomaisiin selvittääkseen, miten lajin kasvatuksesta voi luopua hallitusti.
Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltavan koirasuden maahantuonti on ollut kiellettyä vuodesta 2016 alkaen.
Koirasusien kasvatuskielto ja vieraslajiluettelon päivitys astuvat voimaan kesäkuun alusta.
Vieraslajeilla tarkoitetaan eliöitä, joita ihminen kuljettaa niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisina varsinkin jos se voi vahingoittaa luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi valloittamalla elintilaa alkuperäislajeilta tai saalistamalla niitä.