Suomen koripallomaajoukkue pääsi Prahassa ja Berliinissä pitemmälle kuin koskaan aiemmin nykymuotoisissa EM-kisoissa – mutta vielä parempaa voi olla luvassa.
Maajoukkueeseen on nousemassa tukku nuoria pelaajia, joiden ansiosta ensi vuoden MM-kisoihin Suomella on hyvä mahdollisuus saada jalkeille vielä selkeästi tämänvuotistakin parempi joukkue.
LUE MYÖS: Huikeaa koripalloa EM-parketilla pelannut Lauri Markkanen: "Yritin saada meidät mitalipeleihin"
Suomen joukkue myös kasvaa sisältäpäin, sillä useimpien pelaajien parhaat vuodet ovat vielä edessäpäin.
Uransa EM-kisoihin lopettaneiden Petteri Koposen ja Shawn Huffin jättämille paikoille on jo kovatasoiset ottajat. Olivier Nkamhoua, 22, olisi ollut aloitusviisikon pelaaja jo EM-kisoissa, ellei hän olisi joutunut palaamaan Tennesseen yliopistoon. Nkamhouan poisjäännin myötä Suomi lähti EM-kisoihin vain kolmella isolla miehellä, kun vuosien 2011–2017 arvokisoissa kokoonpanossa oli aina vähintään viisi nelos- ja vitospaikan pelaajaa.
Nkamhoua tuo kokoonpanoon modernin ison miehen, joka pystyy vartioimaan useita pelipaikkoja, tekemään koreja läheltä ja kaukaa sekä tuo leveyttä Suomen eturiviin. Vielä 2017 EM-kisoissa maajoukkueen aloitusviisikon kumpikaan iso mies – Tuukka Kotti ja Gerald Lee Junior – ei heittänyt kolmosia, mutta ensi vuoden MM-kisoissa Suomen eturivin kaikki neljä kärkipelaajaa (Lauri Markkanen, Mikael Jantunen, Alexander Madsen, Nkamhoua) pystyvät tekemään Suomen taktiikalle tärkeät asiat eli heittämään kaukaa, käsittelemään palloa nopeissa hyökkäyksissä ja vaihtamaan vartioitavia kaukana korilta.
Uudenlaisia ulottuvuuksia
MM-kisoihin Suomen etukentälle saattaa nousta myös korinaluspelaaja, jonka kaltaista maajoukkueen käytössä ei ole ollut koskaan aiemmin. Federiko Federiko, 21, ehti osallistua yliopistovelvoitteidensa takia vain osaan tämän kesän maajoukkuetoiminnasta, mutta herätti valmennuksessa innostusta. Federiko on nykyaikainen korinaluspelaaja, ulottuva korivahti ja lob-syöttöjen donkkaaja. Federikon kanssa samaan ikäluokkaan kuuluva Mustapha Amzil on puolestaan pitkä yleispelaaja, joka voi myös murtautua miesten maajoukkueeseen. Jos Nkamhoua ja Federiko liitetään EM-kisajoukkueen runkoon, Suomella on yhtäkkiä käytössään kookas joukkue.
Takakentällä Jacob Grandison olisi todennäköisesti ollut mukana kesän MM-karsinnoissa ja EM-kisoissa, ellei hän olisi loukannut olkapäätään maaliskuussa. 198-senttinen ja 24-vuotias heittäjä pelaa tulevalla kaudella Duken yliopistossa.
Suomen takakentän suuri kysymys on ykköspelinjohtaja. Koposen yli vuosikymmenen pitämä paikka kuului EM-kisoissa Edon Maxhunille, joka paransi läpi kesän ja keräsi kosolti tärkeää kokemusta arvokisapelaamisesta.
Miro Little jäi tuuraajaksi, mutta väläytteli muutaman kerran tavalla, joka oli muistutus siitä, että vuodessa hän voi taas harpata pitkälle eteenpäin. Vuosi sitten Little ei ollut vielä pelannut yhtään ottelua miesten maajoukkueessa, nyt hän oli 18-vuotiaana koko EM-kisojen nuorin pelaaja.
Maxhunin ja Littlen takana on auki, miten monen pelinjohtajan kanssa maajoukkue matkaa ensi vuoden MM-kisoihin. Nuorista haastajista ensimmäisenä MM-joukkueeseen Ilari Seppälän ohi on pyrkimässä Perttu Blomgren, joka pelaa kumpaakin takamiehen paikkaa.