Suuri pakolaismäärä ei ole ollut turkkilaisten mieleen, sanoo tutkija – "Voisi kysyä, miksi Turkki ei jo aiemmin avannut rajoja?"

2020-02-28T084950Z_1_5104-SYRIA-SECURITY-TURKEY-MIGRANTS_frame_197
Julkaistu 28.02.2020 16:57

MTV UUTISET–STT

Turkin mukaan minkäänlaista muutosta maan pakolaispolitiikkaan ei ole tehty, kertoo tutkija Anu Leinonen Suomen Lähi-idän instituutista.

Hänen mukaansa ainakin maan sisällä pidetään kuitenkin selvänä, että Turkin viranomaiset eivät enää estä pakolaisia pyrkimästä EU:hun.

– Turkin ulkoministeriön tiedotteessa ilmoitetaan, että minkään näköistä muutosta pakolaispolitiikkaan ei ole tehty. Se on se ainoa virallinen ilmoitus, mikä on tehty, Leinonen kertoo STT:lle.

Hänen mukaansa kohti rajaa on ollut kuitenkin selvää liikehdintää.

Tiedot siitä, paljonko ihmisiä rajalle päin olisi lähtenyt sen jälkeen, kun Turkki mediatietojen mukaan päätti avata portit EU:hun, vaihtelevat merkittävästi. Leinosen mukaan bussiyhtiöiden edustajat Istanbulissa ovat kuitenkin kertoneet, että rajan suuntaan lähteneiden bussien matkustajista valtaosa on ollut pakolaisia.

–  Ne (bussiyhtiöt) ovat eilisillasta lähtien ruvenneet lisäämään vuoroja, hän kertoo.

Turkkilainen uutistoimisto DHA on kertonut aiemmin, että noin 300 ihmistä on matkalla Turkin Kreikan-vastaiselle rajalle pyrkiäkseen EU:hun. Joukossa on kerrottu olevan syyrialaisia, iranilaisia, irakilaisia, marokkolaisia ja pakistanilaisia. Toisen ryhmän on puolestaan kerrottu pyrkivän meriteitse Kreikkaan Lesboksen saarelle.

Uutistoimisto AFP puolestaan uutisoi myöhemmin tänään poliisin kertoneen, että Kreikan rajavartijat ovat estäneet satojen ihmisten pääsyn maahan Turkista. Kreikka on myös kertonut tiukentaneensa rajavalvontaansa "enimmäistasolle".

EU-komissio kertoi puolenpäivän aikoihin, ettei ole saanut Turkilta virallista ilmoitusta siitä, että maa olisi päättänyt poiketa pakolaissopimuksesta.

Pakolaisten suuri määrä hiertänyt Turkissa

Leinosen mukaan sen sijaan, että pohditaan, miksi Turkki avasi rajansa Eurooppaan pakolaisille nyt, voisi kysyä, miksei maa ole tehnyt sitä jo aiemmin. Turkissa on yli 3,6 miljoonaa Syyrian sotaa paennutta ihmistä.

–  Suuren pakolaismäärän oleminen Turkissa on ollut huomattavan epäsuosittua, ja se on muuttunut epäsuositummaksi vuosien mittaan – etenkin nyt viimeisten parin vuoden aikana, kun Turkin taloudella on mennyt huonosti.

Tutkija myös huomauttaa, että päätöksen pakolaisten päästämisestä maahan teki aikoinaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan, jonka kannatus on mielipidemittausten mukaan ollut nyt hienoisessa laskussa talousongelmien takia.

Tämän takia Leinonen arvioikin, että Turkissa voidaan suhtautua myönteisesti rajojen avaamiseen pakolaisille Eurooppaan etenkin, jos Syyrian rajan yli ei päästetä lisää pakolaisia Turkkiin.

"Nyt nähdään, moniko lähtee"

Mielenkiintoisena tilanteessa Leinonen pitää sitä, kuinka moni pakolaisista jatkaa matkaansa.

Yhden arvion mukaan sillä, että Turkki aikoinaan sulki rajat, ei ollutkaan niin suurta vaikutusta, kun oli ajateltu.

–  (Arvion mukaan) siinä vaiheessa kaikki ne innokkaimmat olisivat jo päässeet lähtemään. Mutta nythän se nähdään, kuinka paljon kiinnostusta on lähteä, mikäli tämä avointen rajojen politiikka jatkuu, Leinonen sanoo.

–  Aika monet ovat onnistuneet saamaan jonkinlaisen elämän Turkissa, hän jatkaa.

Turkkilaissotilaita kuoli ilmaiskuissa

Tiedot Turkin rajoja koskevasta päätöksestä tulivat julki pian sen jälkeen, kun kymmeniä turkkilaissotilaita kuoli Idlibiin tehdyissä ilmaiskuissa.

Turkki on syyttänyt eilisistä iskuista Venäjän tukemaa Syyrian hallintoa. Myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan sotilaat kuolivat Syyrian hallinnon tulituksessa.

Syyrian sotaa seuraavan Syrian Observatory of Human Rightsin mukaan Turkki on tänään tehnyt kostoiskuja Syyrian hallinnon joukkoja vastaan. Iskuja tehtiin järjestön mukaan Syyrian joukkojen tukikohtiin Idlibin maakunnassa ja niissä kuoli lukuisia Syyrian hallinnon sotilaita.

Leinosen mukaan on mahdollista, että tilanne ei kärjisty tästä enempää.

–  Ilmeisesti Turkki ja muut osapuolet hakevat aktiivisesti neuvotteluyhteyttä, eli kai tässä on jonkinnäköisiä toiveita (siitä, ettei tilanne kärjisty lisää).

Tuoreimmat aiheesta

Turkki