Suurista kaupungeista Tampere ja Kuopio eivät kannata sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) esitystä rokotusjärjestyksen määräaikaisesta muuttamisesta. Myös Oulu suhtautuu esitykseen epäillen.
Hallitus pyysi muun muassa sairaanhoitopiirejä, kuntaliittoa ja useita kuntia lausumaan mielipiteensä esityksestä.
Lausuntoaika loppuu tiistaina.
Tampere ja Kuopio vastustavat rokotusten kohdentamista pahimmille alueille
Tampereen kaupunki ei puolla koronavirusrokotusten määräaikaista alueellista kohdentamista, kertoo apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.).
Loukaskorpi huomauttaa, että koronapandemia saattaa kärjistyä alueella hyvin nopeasti.
Lue myös: Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Rokotusten kohdentaminen on perusteltua ja yhdenvertaista, jos sillä voidaan paremmin suojella väestön terveyttä
– Me koemme, että ennen alueellista kohdentamista tulisi nimenomaan potilastyötä tekevä sote-henkilöstö rokottaa kokonaan ja sallia myös riskiin perustuva rokottaminen. Sitten kolmantena perusteluna on, että meillä on suunniteltuna massarokottamisia, ja sinne on henkilöstö hankittu, Loukaskorpi sanoo.
Loukaskorven mielestä samalla hyvä rokotuskattavuus ja sen saaminen hidastuvat.
Hän lisää, että hallitus on kuullut alueita varsinkin nyt, kun tästä asiasta on voinut lausua.
– Se on tietenkin eri asia, vaikuttaako nämä lausunnot, mutta pidän hyvänä, että alueita on kuultu.
Myös Kuopion kaupunki on Tampereen kanssa samoilla linjoilla. Apulaiskaupunginjohtaja Jari Saarisen mukaan kaupunki ei kannata rokotusten väliaikaista kohdentamista.
– Kohdentaminen meidän mielestä lisäisi alueellista epätasa-arvoisuutta yksilötasolla, mutta myös yritystoiminnan näkökannalta, Saarinen sanoo.
Saarisen mukaan Kuopion mielestä riskiryhmien pitää olla rokotettuna ehdottomasti ensin ennen kuin rokotuksia voitaisiin väliaikaisesti kohdentaa pahimmille alueille.
Hänen mielestään hallitus on kuullut alueita kohtalaisen vähän päätöksenteossaan.
– Nyt on hyvä, että lausuntokierros on, ja toivotaan, että (sillä) on myös ihan käytännön merkitystä, Saarinen lisää.
Oulun mielestä alueelliseen kohdentamiseen liittyvä pykälä ongelmallinen
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala sanoo, että hallituksen esityksen alueelliseen kohdentamiseen liittyvä pykälä on ongelmallinen ja tulkinnallinen.
– Sinänsä toteamme, että tämä olisi lääkinnällisiltä perusteilta perusteltavissa, jos vältetään vakavia sairauksia ja kuolemantapauksia. Mutta pykälän sisältö on meidän mielestämme tulkinnallinen, Laajala sanoo.
Lisäksi Laajala sanoo, että asiassa on myös aikataulullinen ongelma.
Sillä hän viittaa siihen, että lausuntokierros on parhaillaan menossa ja sen jälkeen lausunnot luetaan läpi.
– Voi ihan perustellusti kysyä, ehditäänkö tällä väliaikaisella muutoksella vaikuttaa rokotteiden jakamiseen ja ilmaantuvuuteen. Ja onko ilmaantuvuusraja (100) tarkoituksenmukainen enää toukokuussa, Laajala sanoo.
Kuntaliitto pääosin myönteisellä kannalla
Kuntaliitto suhtautuu esitykseen pääosin myönteisesti, mutta katsoo kuitenkin että esitykseen tarvitaan joustavuutta, mikäli tilanne alueilla muuttuu.
– Tarvitaan kuitenkin joustavuutta niin, että jos tartunnat jollain paikkakunnalla ryöpsähtävät eikä jäljitys ehdi perässä, kohdennus voidaan tehdä näillekin alueille, Kuntaliitosta tiivistetään liiton näkemys.
Lisäksi liitto suhtautuu varauksella siihen, voidaanko kohdentamista tehdä alkuunkaan, mikäli Astra Zenecan rokotteen käyttöä työikäisille päädytään rajoittamaan.
Tästä hallituksen esityksessä on kyse
Hallituksen esityksen mukaan koronapotilaita hoitava henkilöstö, vanhainkotien henkilöstö, 70 vuotta täyttäneet ja riskiryhmät olisivat edelleen etusijalla rokotuksissa.
Tämän jälkeen THL voisi jakaa arvioonsa perustuen osan rokote-eristä pahimmille, ilmaantuvuusluvun 100 ylittäville epidemia-alueille.
Tämä muutos olisi kuitenkin väliaikainen, sillä asetus olisi voimassa ainoastaan toukokuun loppuun asti.
Ilmaantuvuusluku 100 tarkoittaa, että alueella pitäisi olla viimeisen kahden viikon aikana yli 100 tartuntaa 100 000:ta asukasta kohti.
Lue myös: THL: Koronarokotusten kohdentaminen alueellisesti olisi toteutettavissa
Ilmaantuvuusluku on tällä hetkellä yli 200 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja Itä-Savossa. Sadan ylittäviä sairaanhoitopiirejä ovat lisäksi Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso.
Lisäksi esityksessä määritellään rokotusjärjestys erityisryhmien jälkeen.
Esityksen mukaan rokotukset annettaisiin muulle väestölle alenevassa ikäjärjestyksessä niin, että vanhemmat saisivat rokotteet ensin ja nuorimmat viimeisenä.