Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suhtautuu varauksellisesti koronarokotusten kohdentamiseen alueellisesti epidemiatilanteen perusteella. Malli voisi THL:n mukaan jonkin verran vähentää sairaalahoitojaksoja, mutta olisi hankalasti toteutettavissa.
Epidemian etenemiseen malli ei THL:n mukaan todennäköisesti vaikuttaisi merkittävästi, sillä rokotteiden saannin odotetaan vauhdittuvan ja rokotuskattavuuden sitä kautta parantuvan lähikuukausina.
Jos rokotejakelua halutaan painottaa alueellisesti, se olisi THL:n mukaan yksinkertaisinta toteuttaa kertaluonteisina rokote-erinä vaikeimmille epidemia-alueille.
Jos painotuspäätös tehtäisiin, käytännössä jakelu muuttuisi noin kuukauden kuluttua päätöksestä.
– Todennäköisesti jakelun muutokset kohdentuisivat aikaisintaan tilanteeseen, jossa ikääntyneet ovat jo laajasti rokotettu ja lääketieteellisten riskiryhmien rokotukset ovat jo pitkällä, THL arvioi lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle (STM).
Lue myös: Rokotusjärjestyksen muuttaminen ei lämmitä matalan ilmaantuvuuden kuntien johtajia: "Tuntuu todella haljulta, että meille tarkoitetut rokotteet siirtyisivät muualle"
Asiantuntijaryhmä suositteli
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) suositteli viime viikolla, että rokotteiden jakelussa otettaisiin huomioon myös epidemian tilanne eri alueilla.
Lääkäriliitto kommentoi perjantaina, että rokotusjärjestystä koskevien päätösten pitää perustua lääketieteellisiin ja epidemiologisiin arvioihin tartuntariskistä, riskistä saada vakava sairauden muoto ja epidemian leviämisen estämisestä. Paras asiantuntemus päätöksiin on KRAR:lla ja muilla tartuntatautien asiantuntijoilla, liitto sanoo lausunnossaan.
THL:n lausunnossa käytetään vertailuesimerkkinä astmaa. Hus-alueella asuvan astmaatikon riski joutua sairaalaan koronan vuoksi on 30-kertainen verrattuna Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella asuvan samanikäisen ei-astmaatikon riskiin.
THL:n keräämän palautteen perusteella suuri osa sairaanhoitopiireistä vastustaa alueellista, epidemiatilanteen mukaan painottuvaa rokotejakelua.
Rokotusten kohdentamisesta päättävät sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.
Lue myös: HUS:n toimitusjohtaja vaatii riskiryhmäläisten rokottamista nopeammin pahimmilla tautialueilla - toukokuussa koronatilanne saattaa jo helpottaa
STM: Tilannetta arvioidaan
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kertoo vastaanottaneensa lausunnon.
STM perehtyy THL:n lausuntoon ja siinä esitettyyn malliin rokotusten alueellisesta kohdentamisesta.
Ministeriö arvioi muun muassa sitä, edellyttäisikö ehdotettu toimintamalli rokotusasetuksen muuttamista.
Samoin STM arvioi annettua esitystä myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta, ja pyytää tarvittaessa lausunnon asiasta yhdenvertaisuusvaltuutetulta.
Lue myös: Pääministeri Marin: Rokotteiden kohdentamista pahimmille epidemia-alueille valmistellaan
Lähes 15 prosentilla ensimmäinen rokote
Suomessa raportoitiin perjantaina 512 uutta koronavirustartuntaa, kertoi THL. Viimeisten kahden viikon aikana on todettu liki 9 400 koronatartuntaa, eli noin 600 tartuntaa enemmän kuin edellisten kahden viikon aikana.
Uusia koronaviruksen aiheuttamaan tautiin liittyviä kuolemia raportoitiin kaksi.
Sairaalahoidossa oli perjantaina koronan vuoksi kaikkiaan 313 ihmistä. Heistä tehohoidossa oli 59.
Koko pandemian aikana koronaan liittyviä kuolemia on raportoitu Suomessa 817. Tartuntoja on todettu lähes 75 000.
Koronarokotteen ensimmäisen annoksen on saanut Suomessa yli 807 000 ihmistä. Ykkösrokotteen sai vuorokaudessa runsaat 26 000 suomalaista.
Toisen annoksen saaneita on yhteensä yli 87 000.
Rokotteen ensimmäisen annoksen on saanut nyt suomalaisista 14,6 prosenttia.
Päivitetty 15.01: Tiedot sosiaali- ja terveysministeriön vastineesta THL:n lausuntoon.
Otsikkoa päivitetty ja juttua päivitetty kauttaaltaan kello 18.50.