Syksyn ylioppilaskirjoitukset eivät tuoneet suuria muutoksia lukiovertailuun – valtiontuella tilkitään koronatilanteen tuomia oppimisvaikeuksia

STT:n lukiovertailun ykköslukiot pysyivät syksyn ylioppilaskirjoitustenkin jälkeen samoina kuin keväällä.

Suurten lukioiden ykkönen on kärkisijaa vuodesta 2018 pitänyt Turun Katedralskolan, jossa ylioppilastutkinnon suoritti 87 abiturienttia. Pienten kärkeen taas nousi viime vuoden 15. sijalta Enontekiön Erälukio, jossa tutkinnon suorittaneita kokelaita oli tänä vuonna neljä.

Lue myös: Ensi kevät näyttää, miten koronarajoitukset vaikuttavat arvosanoihin – "Pyritään tukemaan niitä opiskelijoita, joihin tämä tilanne on vaikuttanut"

STT:n syksyn vertailussa koko vuoden ylioppilaskirjoitusten tuloksia verrataan kolme vuotta sitten lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvojen keskiarvoihin. Vertailu siis kertoo, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana.

Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.

Kesän ja alkusyksyn rauhallinen koronatilanne on näkynyt näissä lukioissa siinä, että keväisen etäopetuksen kaltaisilta suurilta muutoksilta on syksyllä pitkälti säästytty. Pienempiä viilauksia on sen sijaan tehty.

Lue lisää: Korona muuttaa monia itsenäisyyspäivän perinteitä – poliisi valmistautuu silti mielenilmauksiin Helsingissä

Katedralskolanissa lukujärjestys on kuluvalla jaksolla rytmitetty niin, että yhden päivän aikana kullakin opiskelijalla on vain paria ainetta. Näin opetusryhmät eivät pääse sekoittumaan yhtä paljon kuin tavallisesti.

– Toivon muutenkin, että jos opiskelijoilla on vähän pitempiä tunteja ja vain yhtä tai kahta ainetta päivässä, se edesauttaa sitä, että he voivat keskittyä näihin opintoihin, sanoo rehtori Marianne Pärnänen.

Opetus on aiempaa vähemmän kiinni tietyssä paikassa

Syksyn ajan Katedralskolanin opetusta on myös lähetetty suorana verkkoon esimerkiksi flunssassa olevia oppilaita varten.

– Eli laitetaan kamerat päälle ja ne, jotka ovat kotona, voivat seurata opetusta sieltä, hän kertoo.

Ennen syksyn kirjoituksia tällainen mahdollisuus tarjottiin kaikille Turun abeille, eli he saivat valita, jäävätkö kotiin seuraamaan opetusta vai tulevatko lukiolle.

– Jännittävää on, että sen jälkeen monet tulivat kysymään, saavatko jatkaa tällä systeemillä. Kuten muuallakin yhteiskunnassa, yksi malli ei sovi kaikille, vaan jotkut ovat sitä mieltä, että etäopetus on parempi kuin lähiopetus ja päinvastoin. Meitä on kaikenlaisia, Pärnänen sanoo.

Lue lisäksi: Ruotsissa lukion oppilaiden epäillään yrittäneen tahallisesti levittää koronavirusta – epäily: Motiivi on ollut toive immuniteetista ylioppilasjuhlien aikaan

Enontekiön Erälukiossa taas jotkut opettajat ovat opettaneet kotoa etäyhteyden välityksellä luokkahuoneessa olevia lukiolaisia esimerkiksi silloin, kun opettaja on joutunut eristäytymään oireettomana koronatestin tulosta odotellessaan, kertoo rehtori Riitta Peltovuoma.

Lähiopetuksessa pyritään kuitenkin pysymään niin paljon kuin mahdollista.

– Osa kylistä on sellaisia, että verkkoyhteydet voivat olla heikkoja. Ja toistaiseksi oppilailla on kyllä ollut se, että he tarvitsevat kontaktin opettajaan. Oppiminen on kuitenkin helpompaa, kun on läsnä, hän sanoo.

Valtiontuella toteutetaan ylimääräistä tukiopetusta

Kevään etäopetuksesta ja poikkeuksellisesta tilanteesta jäi Katedralskolanin Pärnäsen mukaan hieman oppimisvajetta.

– Kyllä se ainakin näkyi nyt syksyllä, että jotkut olivat vähän pudonneet kärryiltä. Tuntui siltä, etteivät he ihan hallinneet tiettyjä aineita juuri siksi, että oli sitä etäopetusta, hän sanoo.

Joidenkin opiskelijoiden on myös vaikeampi laittaa korona-ajatukset sivuun ja keskittyä opintoihin. Koronatilanteesta johtuvia vaikeuksia oppimisessa on tilkitty valtionavustuksella, jonka kokonaissumma on yhteensä 17 miljoonaa euroa.

– Meillä annetaan tukiopetusta, jos sitä tarvitaan, ja jotkut ryhmät on jaettu kahtia tai niin poispäin. Sillä tavalla yritämme saada nämä reiät kiinni, että kaikki opiskelijat pystyvät jatkamaan normaalisti, Pärnänen kertoo.

Myös Erälukiossa koronatukea käytetään tarvittaessa tukiopetuksen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen. Rehtori Peltovuoma kuitenkin arvelee, että lukion pieni ryhmäkoko on ehkäissyt erikoisten olojen vaikutusta oppimiseen.

Ensi kevään järjestelyissä ei ongelmia

Näillä näkymin vaikuttaa siltä, että myös ensi kevään ylioppilaskirjoitukset joudutaan toteuttamaan koronan varjossa. Katedralskolanissa ja Erälukiossa kirjoitusten järjestelyissä ei ole juurikaan muutoksia tehtävänä.

– Luulen, että koronat ovat vielä nurkissa, ja koska mallit on nyt pari kertaa kokeiltu, mennään sen kaavan mukaan. Tiedämme, miten pitää toimia, Pärnänen sanoo.

Erälukiossa keväällä joudutaan pohtimaan lähinnä kirjoitusten valvonnan järjestelyjä. Ylioppilastutkintolautakunta jakoi kevään kirjoitukset aiempaa useammalle päivälle, joten kokeiden valvomiseen tarvitaan enemmän opettajia.

Erälukiossa on kuitenkin vain kaksi pelkästään lukion puolella toimivaa opettajaa, ja loput ovat yhteisiä peruskoulun kanssa.

– Sitten toisille tulee vähän enemmän niitä valvottavia tunteja, Peltovuoma sanoo.