Syntyneiden määrän lasku on jatkunut entistä jyrkempänä, kertoo Tilastokeskus.
Viime vuonna syntyi alle 53 000 lasta, mikä on lähes 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lasku on suhteellisesti mitattuna suurin sitten 1970-luvun alun.
Syntyneiden määrä on nyt pienentynyt kuutena vuonna peräkkäin.
Myös syntyvyys laski edelleen vuonna 2016. Vuoden 2016 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi keskimäärin 1,57 lasta. Edellisen vuoden kokonaishedelmällisyysluku oli 1,65 lasta naista kohti.
Viimeksi syntyvyys on ollut viime vuoden tasolla tai sitä alempana vuonna 1973, jolloin se oli 1,5 lasta per nainen. Syntyvyys Suomessa on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason, joka on 2,1 lasta naista kohden.
Ensisynnyttäjien keski-ikä nousi hieman ja oli viime vuonna 29,1 vuotta.
Pohjanmaalaiset lisääntyvät ahkerimmin
Vaikka syntyvyys koko maan tasolla aleni, Kainuussa, Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla se nousi. Keski-Pohjanmaa oli ainoa maakunta, jossa syntyvyys ylitti viime vuonna väestön uusiutumistason. Siellä kokonaishedelmällisyysluku oli 2,13 lasta naista kohden.
Toiseksi eniten lapsia syntyisi vuoden 2016 syntyvyyden perusteella Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Pohjanmaalla, jossa syntyvyys oli 1,91 lasta naista kohden. Vähiten lapsia syntyisi Uudenmaan maakunnassa, keskimäärin 1,45 lasta naista kohden.
Eniten syntyvyys laski Etelä-Karjalassa, liki 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Maakunnan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,52 lasta naista kohden.
Syntyvyys matalinta Helsingissä
Koko maan syntyvyysluku viimeisenä viitenä vuotena oli 1,69.
Vähintään 50000 asukkaan kunnista korkein syntyvyys oli Seinäjoella, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87 samana ajanjaksona. Seuraavaksi korkein se oli Oulussa, kolmanneksi korkein Porvoossa ja neljänneksi korkein Espoossa.
Matalinta syntyvyys viisivuotisjaksolla on ollut Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30.