Syyrian sota on jatkunut nyt seitsemän vuotta eikä YK:n voimakkain elin, turvallisuusneuvosto, ole pystynyt tekemään mitään – tässä syyt.
Syyrian tilannetta puitiin myös Huomenta Suomessa.
YK:n turvallisuusneuvosto koostuu 15 jäsenmaasta, joista kymmenen vaihtuu YK:n yleiskokouksen päätöksellä kahden vuoden välein. Viisi jäsenmaata on turvallisuusneuvoston pysyviä jäseniä, nimittäin Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska ja Britannia. Tämä johtuu siitä, että kyseiset maat olivat toisen maailmansodan voittajavaltiot ja antoivat itselleen erityisoikeudet, kun YK perustettiin takaamaan maailman rauhaa 1945. Tämä järjestely on ollut muuttumaton alusta lähtien.
Kuuluisa veto-oikeus
Jotta YK:n turvallisuusneuvosto saisi aikaan päätöslauselman esimerkiksi pakotteista, sotilaallisista toimista tai rauhanturvaoperaatiosta, päätöstä täytyy kannattaa yhdeksän jäsenmaata. Pysyvillä jäsenmailla on kuitenkin veto-oikeus, eli oikeus kumota ehdotus. Yhdenkin pysyvän jäsenmaan veto riittää kaatamaan ehdotuksen.
Vuosikymmenten mittaan arvostelijat ovat joutuneet toteamaan, kuinka epäedustava ja epäoikeudenmukainen tämä järjestely on. Maailma on muuttunut. Toisen maailmansodan aloittajavaltio Saksa on vuosikymmenet tehnyt työtä rauhan tukemiseksi, samoin Japani. Väestö ja talousjätti Intia voisi olla pysyvä jäsen, samoin Brasilia. Afrikkaa ei edusta kukaan.
Miksi tämä ei muutu?
Kolme suurinta pysyvää jäsenmaata vastustaa sitä, ja se riittää. Kullakin on intressinsä, joista ei haluta luopua. Tunnetuin nokittelupari on Yhdysvallat ja Venäjä, kummallakin satakunta vetoa. Venäjä on kumonnut vetollaan kaikki sen intressipiirissä olleet päätöslauselmaehdotukset puolustaessaan strategisiksi katsomiaan etuja, viimeksi Ukrainassa ja Syyriassa.
Yhdysvallat on tehnyt aivan samoin, esimerkisi silloin, kun Israelia arvosteleva tai sen tuomitseva päätöslauselma on esillä. Kiinan rooli pysyvänä jäsenenä on vaihdellut tilanteen mukaan, mutta muutoksia sekin vastustaa.
Britannia on ehdottanut turvallisuusneuvoston laajentamista, mutta Yhdysvaltain mielestä se hidastaa päätöksentekoa. Muun muassa Ranska on ehdoittanut, että vetosta voitaisiin luopua silloin, kun tutkttavana ovat joukko- tai kansanmurhat tai vastaavat julmuudet, mutta Venäjä sanoo tällekin ei.
Muutosta ei ole näköpiirissä.