Syyshelteiden kirous: Hermomyrkkyä tuottava sinilevä vaarassa levitä Suomeen

Etelä- ja Keski-Euroopassa makeassa vedessä esiintyvä sinilevä voi mahdollisesti levitä Suomen leveysasteille, jos järvien pintavedet nousevat. Kyseinen lämpimien vesien sinilevä Raphidiopsis raciborskii on kiusannut muun muassa terveyskylvyistään tunnettua mineraalipitoista Balaton-järveä Unkarissa. Tämä sinilevä on alun perin trooppisten alueiden sinilevä, joka on muodostanut kukintoja myös lauhkealla vyöhykkeellä.  

Raphidiopsis raciborskii -sinilevää ei toistaiseksi ole tavattu Suomessa. 

– Tämä sinilevä tuottaa hermomyrkkyä. Se on terveydelle vielä haitallisempaa kuin Suomessa nykyisin esiintyvät sinilevätyypit, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kristiina Vuorio MTV Uutisille.

Pelkästään Suomessa pintakukintoja muodostavia sinilevälajeja on jo nykyisellään kymmeniä. Kaikkiaan sinilevälajeja on ainakin satoja. Vesistöissämme esiintyy myös harvalukuisina sellaisia sinilevälajeja, jotka eivät muodosta massaesiintymiä tai pintakukintoja.

Helteiden jatkuminen syyskuulle on näkynyt myöhäisinä sinilevähavaintoina maamme uimarannoilla. 

– Lämpimät syksyt tarkoittavat voimakkaampia sinileväkukintoja ja yhä myöhempään jatkuvia kukintoja, kun verrataan tilannetta ajankohdan keskiarvoon.

Suomen uimarannoilla tehdään leväseurantaa syyskuun loppuun. Vuorio ei usko, että leväseurantoja tarvitsee kuitenkaan venyttää lokakuun puolelle. Sinilevä tarvitsee kasvuunsa myös valoa, joka vähenee nyt päivä päivältä. 

– Toisaalta sinilevää suosivat lämpimät säät näyttävät jatkuvan Suomessa laajalti. Se myös edesauttaa järvi- ja meriveden pysymistä ajankohtaan nähden lämpimänä syyskuun mittaan, pohtii meteorologi Jenna Salminen.

Lue myös: Itämerestä loppuu happi – katso, miten se yritetään estää

Viheliäiset oireet

Sinilevä voi aiheuttaa muun muassa ripulia, kuumetta ja kirvelyä. 

Lämpimän veden lisäksi sinilevän eli syanobakteerin kasvua edistävät tyyni sää ja runsaat ravinteet. Sade tuo veteen ravinteita valuma-alueilta. Ravinteita tulee myös tuulen sekoittaessa ravinnerikkaampaa alusvettä pintaveteen levien hyödynnettäväksi. 

– Tyynellä säällä sinilevä kertyy silmillä nähtäväksi lautoiksi, mutta tuuli voi sekoittaa sinilevän veden sekaan. Silloin sinilevähiutaleita ei välttämättä havaitse, muistuttaa erikoistutkija Kristiina Vuorio. 

Tällöin maallikko voi ottaa vettä juomalasiin ja antaa veden seistä lasissa tunnin. Jos pintaan nousee vihreitä hiukkasia, kyseessä on sinilevä. Toinen vaihtoehto on tehdä kotirannassa yksinkertainen keppitesti: 

Video ylhäällä kertoo, millainen on Suomeen mahdollisesti rantautuva lämpimien vesien sinilevä Raphidiopsis raciborskii!