Syyt keskustan järkälevoittoon: Hallitus mokasi ja Sipilä pelasti

Keskusta kahmi eilen selvän vaalivoiton nappaamalla 21,1 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Puolueen johtohahmo, puheenjohtaja Juha Sipilä oli koko maan ääniharava 30 733 äänellään.

Neljä vuotta sitten keskusta joutui oppositioon hävittyään vaaleissa rankasti muille suurille puolueille. Tuolloin keskusta keräsi 15,8 prosenttia äänistä puheenjohtaja Mari Kiviniemen johdolla.

MTV:n vaaliasiantuntija, Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund keräsi yhteen syyt keskustan nousuun.

Vaalien toinen onnistuja oli Vihreät.Str / Lehtikuva

1. Hallitus epäonnistui

Suurimpana syynä opposition nousuun on edellisen hallituksen epäonnistuminen. Pääoppositiopuolueet - keskusta ja perussuomalaiset - saivat eilen paljon ääniä, koska hallitukseen ei olla oltu tyytyväisiä. Myös hallituksen jättäneet Vihreät menestyivät. Grönlundin mielestä opposition vaalivoitto on nimenomaan osoitus siitä, että hallitus on epäonnistunut; suuri äänimäärä ei niinkään kerro siitä, mitä keskusta olisi tehnyt tai jättänyt tekemättä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja Mari Kiviniemi keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Keravalla Kerava-salissa elokuussa 2014.Lehtikuva

2. Uusi puheenjohtaja

Mikä oli tärkein asia, mitä keskusta teki neljän oppositiovuotensa aikana? Vaihtoi puheenjohtajaa, sanoo Grönlund. Keskusta vaihtoi keulakuvansa Mari Kiviniemestä Juha Sipilään kesällä 2012. Diplomi-insinööri Sipilä oli Oulun vaalipiirin kansanedustaja vuodesta 2011 alkaen, sitä ennen hän toimi pitkään yritysjohtajana.  

– Keskusta vaihtoi puheenjohtajaansa, ei siinä muuta ole. Puolueen ohjelmissa tai politiikassa ei ole tapahtunut suurta.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä pyöräili Oulusta Helsinkiin.Lehtikuva

3. Tavallinen Sipilä

Uusi puheenjohtaja oli puolueelle monella tavoin nappivalinta. Ensimmäisen kauden kansanedustajana Sipilä ei ollut ryvettynyt politiikassa. Vaaliasiantuntijan mukaan myös paneelitutkimukset puoltavat sitä, että Sipilä on tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituin puoluejohtajista.

– Sipilän esiintyminen sovittelevana ja tavallisen oloisena eikä lainkaan riidanhaluisena vetoaa moneen. Hänen persoonansa sopii tähän aikaan, kun ihmisillä on huolta oman toimeentulonsa ja työpaikkojensa lisäksi myös Suomen tulevaisuudesta.

Keskusta sai äänestäjänsä liikkeelle.Str / Lehtikuva

4. Nukkuvat äänestäjät heräsivät

Neljä vuotta sitten keskusta koki kovan vaalitappion. Suurimpana syynä pidetään sitä, että keskustan vahvoilla alueilla äänestäjät jättivät äänestämättä. Kun tuolloin demareiden äänestäjät siirtyivät protestiksi äänestämään perussuomalaisia, jäivät keskustan kannattajat nukkumaan. Nyt äänestäjät palasivat takaisin uurnille.

5. Ääniharava Oulussa veti muita mukanaan

Sipilä veti Oulun vaalipiirissä huippumäärän ääniä. Yli 30 000 ääntä hänelle takasivat pääsyn eduskuntaan myös monelle muulle saman vaalipiirin keskustalaiselle. Puoluevaaleissa puolueen saama äänimäärä vaalipiirissä on ratkaiseva.

6. Ääniä myös kaupunkialueilla

Vaikka keskusta onkin juuriltaan maalaisliitto, on se onnistunut tekemään muodonmuutoksen ja edustaa nyt Grönlundin mukaan ”koko periferiaa”. Alun perin maalaisliitto edusti vain maanviljelysväestöä ja maaseudun vähäväkisiä alueita. Täyttä läpimurtoa ydinkaupunkialueella puolue tuskin koskaan tulee tekemään.

– Keskustan pääideologia on edustaa pienempiä kaupunkeja ja syrjäseutuja, niin ei se voi samaan aikaan edustaa suurkaupunkeja, koska näillä kahdella on aina tiettyä kissanhännänvetoa. Siitä huolimatta puolue on onnistunut hyvin kun vertaa esimerkiksi Ruotsin keskustaan.

7. Ennakkosuosikki piti pintansa

Keskustalle povattiin vaalivoittoa jo pitkään erilaisissa gallupeissa. Ennakkosuosikin asema voi joskus myös kääntyä suosikkia vastaan, kun ihmiset äänestävätkin jotakin muuta - kun ”se suosikki kuitenkin pääsee läpi”. Viime hetkillä viritelty hallituspohjakeskustelu saattoi kuitenkin myös houkutella äänestämään jotakin muuta kuin keskustaa.

– Osa on ehkä ajatellut äänestävänsä porvarihallituksen puolesta - eli kokoomusta tai RKP:tä - tai sitten punamullan puolesta, eli SDP:tä, Grönlund miettii.

Vaaliasiantuntijan mukaan keskustan eilinen kannatuslukema on kokonaisuudessaan kuitenkin jonkin sortin pettymys puolueelle. Vaikka vaalivoitto tulikin reilusti, povasivat viimeisetkin gallupit suurempaa äänisaalista kuin eilen kahmittu 21, 1 prosenttia on.