Juha Sipilän (kesk.) ratkaisu hallituksen erosta oli selvästi vaalitaktinen temppu, jolla keskusta pyrkii tekemään pesäeroa hallituskumppaneihinsa, arvioi valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo. Hän sanoo, että hallituksen kaatamisen juurisyy on päähallituspuolueen yritys kääntää kannatuksensa nousuun juuri ennen vaaleja.
Paloheimo uskoo, että Sipilä pääsee nyt lähtemään vaalitaistoon ilman hallituksen ja etenkin kokoomuksen keskustalle mukanaan tuomaa painolastia. Hallituksessa keskusta on ottanut aimo harppauksen kohti kokoomusta, mikä ei ole miellyttänyt osaa puolueen kannattajista.
– Varsinkin alkiolaisten keskuudessa Sipilän ja Anne Bernerin markkinahenkistä keskustalaisuutta on pidetty vieraana. Se on näyttäytynyt liian kokoomuslaisena, Paloheimo sanoo.
Hallituksen eron myötä puolue on vapaampi kirkastamaan omaa linjaansa, kun sen ei tarvitse enää puolustaa hallituksen hankkeita.
Kokoomus ja siniset yllätettiin
– Se näkyi jo viikonloppuna. Esimerkiksi sote-asioissa keskustan johtohenkilöt ovat esittäneet puheenvuoroja, jotka poikkeavat selvästi hallituksen sote-paketista. Keskusta korostaa maakuntien asemaa ja on ottanut etäisyyttä yksityisten toimijoiden rooliin, eli ns. valinnanvapauteen.
Jo samana päivänä, kun hallitus oli eronnut, esitteli Sipilä keskustan uuden sote-mallin. Strategiaa olikin keskustan sisällä mietitty ennen hallituksen hajottamista.
– Kokoomus ja siniset näyttivät viikonloppuna selvästi siltä, että ne yllätettiin. Hallituksen erosta ei neuvoteltu hallituspuolueiden kesken, vaan se näytti olevan keskustan johtoryhmän tekemä päätös.
Lue myös: Kokoomuksen Jokinen korjaa sanomisiaan: Kokoomus esitteleekin omat sote-linjauksensa ennen vaaleja
Paloheimon mukaan kokoomuskin on jo alkanut ottaa etäisyyttä keskustan ajamaan maakuntamalliin, samaan tapaan kuin keskusta valinnanvapauteen, joka taas oli kokoomuksen "lempilapsi".
Vajoava kannatus nousuun?
Keskusta on vajonnut kannatusmittauksissa jo pitkään. Viime viikolla julkaistussa Ylen gallupissa se sai vain 14,1 prosentin osuuden. Edellisen kerran yhtä matala kannatus sillä on ollut marraskuussa 2011.
Vaikka keskustan takana perussuomalaiset ja vihreät ovat jo melkein tasoissa sen kanssa, on puolueella yhä mahdollisuus nousta jopa toiseksi suurimmaksi eduskuntavaaleissa. Kokoomukseen on matkaa vain noin kaksi prosenttiyksikköä.
Jos keskustan vaalitemppu onnistuu ja se saa tehtyä pesäeroa kokoomukseen, voi se kuroa eron vielä kiinni. Soten kaatuminen on silti painolasti sekä keskustalle että kokoomukselle.
– Se jättää epäonnistumisen varjon molempien puolueiden ylle. Onnistuakseen vaaleissa, niiden pitää onnistua jättämään tämä varjo taakseen. Miten hyvin siinä onnistutaan, se jää nähtäväksi.
Paloheimo muistuttaa, että vaalikampanjan aikana tilanteet elävät päivästä ja viikosta toiseen, joten eroratkaisun vaikutukset nähdään vasta vaalipäivänä.
"Tulos tai ulos"
Vaalitulos määrittelee pitkälti sen, mikä Juha Sipilän asema on keskustan johdossa. Jos ollaan edes lähellä kannatusmittausten lukemia, näyttää Sipilän tilanne hyvin vaikealta.
– Polittinen ilmapiiri on sillä tavalla muuttunut viime vuosikymmeninä, että huonon vaalituloksen jälkeen puoluejohtajat eroavat itse tai saavat puoluekokouksessa haastajan.
Keskustan seuraava puoluekokous pidetään kesällä 2020, reilu vuosi eduskuntavaalien jälkeen.
– Nyt koko ilmapiirissä on tämä tulos tai ulos -asetelma.