Syyttäjä: Kiinalaiset kivityöntekijät olivat vuosia pakkotyössä Suomessa, asuivat parakeissa kemikaalien keskellä

Työntekijöille tapahtui syyttäjän mukaan lukuisia työtapaturmia, mutta heitä kiellettiin hakemasta hoitoa.

Oulun käräjäoikeudessa alkaa tänään pääkäsittely laajassa ihmiskauppaoikeudenkäynnissä, jossa on kyse kiinalaisten kivityöntekijöiden kohtelusta. Yhteensä 14 miehen epäillään joutuneen pakkotyöhön ja muuten ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin heidän työskennellessään Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisten, Pyhäjoen ja Merijärven alueella toimineella kivilouhoksella ja tehtaalla.

Epäiltyjen rikosten tekoaika alkaa tammikuusta 2017 ja päättyy toukokuun 2023 alkuun. Syytteessä on neljä ihmistä ja kolme yhtiötä. Yhdelle syytetyistä vaaditaan ehdotonta vankeutta ja lopuille kolmelle ehdollista. Kaikki kiistävät syytteet. Osaa epäillyistä poliisi ei tavoittanut Kiinasta.

Syyttäjän mukaan syytetyt värväsivät työntekijät Kiinasta ja antoivat heille virheellistä ja puutteellista tietoa ansaintamahdollisuuksista sekä työ- ja asumisolosuhteista. Suomessa työtekijät majoitettiin tehdasalueelle. Syyttäjän mukaan yhtiöt ja syytetyt hyväksikäyttivät työntekijöiden riippuvaista ja turvatonta asemaa.

– Asianomistajilla ei ole ollut Suomeen saavuttuaan muuta tosiasiallista mahdollisuutta kuin jäädä Suomeen vastaajayhtiöiden tarjoamaan työhön ja majoitukseen sekä jatkaa työskentelyä, syytteessä sanotaan.

Osalle uhreista ei syyttäjän mukaan ollut maksettu lainkaan palkkaa toukokuuhun 2023 mennessä.

– Mikäli he olisivat halunneet keskeyttää työskentelyn vastaajayhtiössä ja palata lentoteitse Kiinaan, heille olisi aiheutunut Suomessa merkittäviä taloudellisia vaikeuksia matkakustannusten kattamiseksi, syytteessä sanotaan.

Asiassa on aiemmin järjestetty valmisteluistunto, jossa haastehakemus ja vastaukset tulivat julkisiksi. Oikeudenkäynti järjestetään Ylivieskan istuntopaikassa, ja sen on määrä kestää joulukuun loppupuolelle.

Työntekijät vietiin hätämajoitukseen

Työntekijät työskentelivät syyttäjän mukaan pääsääntöisesti kuutena päivänä viikossa 9–12 tuntia päivässä. Osa kuitenkin teki töitä jopa 16–18 tuntia vuorokaudessa ja joskus myös öisin, syytteessä sanotaan. Työntekijöillä ei syyttäjän mukaan ollut mahdollisuutta viettää vapaa-aikaa eikä liikkua vapaasti.

– Suomessa asianomistajat ovat tulleet vastaajayhtiöiden ja niiden edustajien määräysvaltaansa ottamiksi jo siksi, koska asianomistajat ovat tulleet vieraaseen maahan työskentelemään pitkiä työpäiviä ja asuneet tehdasalueella konteissa tai parakeissa tai muutoin asumiseen soveltumattomissa tiloissa, ja osa heistä on vain harvoin päässyt käymään tehdasalueen ulkopuolella, syytteessä sanotaan.

Ulkoparakkien lisäksi työntekijöiden majoitustiloina oli muun muassa työväline- ja kemikaalivarasto sekä ulkovaja.

– Varastotilassa on säilytetty haisevia kemikaaleja. Osassa majoitustiloissa peseytymis- ja saniteettimahdollisuuksia ei ole ollut tai mahdollisuudet ovat olleet rajalliset, eikä juoksevaa vettä tai puhdasta juomavettä ole kaikissa majoitustiloissa ollut, syytteessä sanotaan.

Poliisi meni toukokuun 2023 alussa tehdasalueelle tekemään etsintää. Syytetyistä kaksi otettiin kiinni, tuotanto keskeytettiin ja uhrit vietiin hätämajoitukseen, haastehakemuksessa sanotaan. Syyttäjän mukaan tämän jälkeen yksi syytetyistä haki heidät hätämajoituksesta ja vei osan takaisin tehdasalueelle työskentelemään.

Pelastusviranomaiset keskeyttivät tehdas- ja louhosalueen toiminnan kaksi päivää kiinniotosta.

Altistuminen syöpävaaralliselle pölylle

Syyttäjän mukaan työtekijöille tapahtui lukuisia työtapaturmia, joita ei kuitenkaan ilmoitettu työsuojeluviranomaiselle. Yhtiöiden edustajat kielsivät tai yrittivät estää työntekijöitä hakeutumasta terveydenhuoltoon, eikä heille annettu palkallista sairauslomaa, haastehakemuksessa sanotaan.

– Ainakin yhden asianomistajan on edellytetty tai pakotettu jatkavan työtapaturman jälkeen työskentelyä, vaikka hän oli ilmoittanut työnantajan edustajalle, että hän ei ole ollut työkuntoinen, syytteessä sanotaan.

Yksi työntekijöistä joutui syyttäjän mukaan majoitustiloissa tapahtuneen pahoinpitelyn takia sairaalaan. Yhtiön edustaja kuitenkin haki tämän takaisin tehdasalueelle ja edellytti tämän jatkavan työskentelyä, syytteessä sanotaan.

Syyttäjän mukaan paikalle tehtyjen tarkastusten perusteella myös työntekijöiden suojaaminen syöpävaaralliselta kvartsipölyltä oli puutteellista.

– Tuolle kivipölylle altistuneiden työvaatteiden ja henkilönsuojainten vaihtamiseen ja puhdistamiseen ei ole ollut työpaikalla erillistä eristettyä tilaa, joten pölyävää ja kiinteää kiviainesta on tästäkin syystä kulkeutunut myös likaisten vaatteiden ja henkilönsuojainten kautta työntekijöiden tauko- ja majoitustiloihin, haastehakemuksessa sanotaan.

"Työntekijöillä erittäin hyvä palkka"

Syytetty, jolle syyttäjä vaatii ehdotonta vankeutta, sanoo tulleensa Suomeen vasta syksyllä 2022. Kirjallisen vastauksensa mukaan hän ei ole ollut tietoinen aikaisemmista tapahtumista tai työntekijöiden olosuhteista. Hän sanoo, että on Suomeen tulonsa jälkeen parantanut merkittävästi työntekijöiden oloja.

– Työntekijöillä on ollut ja on erittäin hyvä palkka myös suhteessa suomalaisiin työntekijöihin ja vapaus toimia haluamallaan tavalla. Muun muassa tästä syystä myöskään vastaajayrityksillä ja (syytetyllä) ei ole ollut taloudellista hyötymistarkoitusta, vastauksessa sanotaan.

Syytetyn mukaan yksi asianomistajista ja jutun todistaja ovat itse pyrkineet hyötymään tilanteesta.

– Ihmiskauppaväitteellä (asianomistaja) on suojannut itsensä vaatimuksilta ja virheiltä sekä on kostanut omasta mielestään väärän tilanteen. Ihmiskauppailmoituksella (hän) on saanut oleskeluluvan, joka mahdollistaa työnteon muillakin aloilla. (Todistaja) on samanaikaisesti hyödyntänyt tilanteen hankkimalla itselleen etua ja hyödyntämällä yrityksen resursseja sekä tehden olennaisia virheitä työsuhteensa aikana, vastauksessa sanotaan.

Toinen syytetty kertoo työskennelleensä kiinalaissyytetyn alaisuudessa lähinnä tulkkaustehtävissä ja kiistää, että hänellä olisi ollut mahdollista vaikuttaa epäkohtiin työntekijöiden oloissa. Hänen mukaansa tilanne alkoi selvitä hänelle vasta esitutkinnan aikana.

– (Syytetty) ei myöskään ole voinut tietää yhtiön palkkajärjestelyistä, asianomistajien työ- taikka majoitusolosuhteista eikä myöskään syytteessä kuvattujen ihmiskaupparikoksen keinoista, tekotavoista ja tarkoituksesta.

Puolustus: Päätökset tehty Kiinassa

Suomalainen syytetty sanoo vastauksessaan, että yrityksiä koskevat päätökset on tehnyt yritysten kiinalainen johto. Hänen mukaansa hänellä ei ole ollut osuutta rekrytointiprosessiin eikä tietoa työntekijöiden kanssa Kiinassa tehdyistä työsopimuksista.

– (Syytetyn) käsityksen mukaan kiinalaiset työntekijät ovat tulleet Suomeen omasta vapaasta tahdostaan ja olleet tyytyväisiä työpaikkaansa. Työntekijät ovat voineet vapaa-ajallaan liikkua vapaasti tehdasalueen ulkopuolella, ja heillä on kaikissa vaiheissa ollut vapaus päättää työsuhteen päättämisestä ja kotimaahan palaamisesta.

Toinen suomalaissyytetty sanoo, ettei hänellä ole ollut tietoa työntekijöiden työ- tai majoitusolosuhteista.

– (Syytetty) katsoo, että ylipäätään ihmiskaupparikosta asiassa ei ole tapahtunut eikä joka tapauksessakaan hänen toiminnallaan ole ollut vaikuttavuutta asiaan eikä hänellä asiassa tahallisuutta tai minkäänlaista, edes avunantajan, osallisuutta asiaan.

Lue myös:

    Uusimmat