Kiistelty taksilain uudistus on lisännyt odotetusti taksien määrää, mutta samalla taksikyydin hinta on noussut varsinkin kasvukeskuksissa.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan taksilla matkustaminen on kallistunut puolessatoista vuodessa keskimäärin 13 prosenttia, vaikka Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen mukaan uudistuksen piti kilpailun vapautumisen myötä laskea hintoja. Jos taksimatka maksoi ennen uudistusta 30 euroa, nyt se maksaa lähes 34 euroa.
Sen jälkeen kun uudistus toissa vuoden heinäkuussa tuli voimaan, hinnat laskivat muutaman ensimmäisen kuukauden ajan, mutta lähtivät sen jälkeen nopeasti nousuun.
Tilastokeskuksen mukaan hinnat nousivat selvästi enemmän Etelä-Suomessa kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa.
– Etelä-Suomen kasvukeskuksissa, missä on paljon ihmisiä, hinnat nousivat selkeämmin. Muualla taas hinnat ovat pysyneet vakaina, yliaktuaari Kristiina Nieminen Tilastokeskuksesta sanoo.
Niemisen mukaan hintojen vapautuminen johti siihen, että hintoja nostetaan kovan kysynnän aikaan esimerkiksi isojen tapahtumien tai pikkujoulujen aikaan.
– Isoissa keskuksissahan se näkyy vielä enemmän, kun siellähän sitä tapahtuu, Nieminen kertoo.
Hintavertailua vaikeuttaa kuitenkin hintahaitarin leventyminen, sillä kärsivällisesti taksimatkan kilpailuttava voi välillä matkustaa myös kaupungeissa entistä halvemmalla.
Uusi taksilaki höllensi merkittävästi taksialan sääntelyä Suomessa. Taksilain uudistuksen takana oli keskustalainen liikenneministeri Anne Berner. Vasemmistopuolueet ovat kritisoineet uudistusta. Uusi kesällä aloittanut demarivetoinen hallitus päätti, että taksilakia arvioidaan uudelleen ja tehdään tarvittavia korjauksia.
"Toistaiseksi on leivässä pysynyt"
Sipilän hallituksen markkinoita avanneista uudistuksista taksien vapauttaminen on toiminut hieman samalla tavalla kuin kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. Isoissa kaupungeissa taksit odottavat nykyään asiakkaita eikä toisinpäin ja taksikyydillä pääsee auki olevaan hypermarkettiin keskellä yötä. Keskustan ydinkannatusalueilla taas pieniä kauppoja on suljettu ja taksien saatavuus on heikentynyt varsinkin yöllä.
Taksilupien määrä on uudistuksen jälkeen noussut huimasti pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa suuressa kaupungissa. Pienemmillä paikkakunnilla lupien määrä on pääosin pysynyt ennallaan tai vähentynyt hieman. Esimerkiksi Helsingissä lupien määrä on Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan lähes kaksinkertaistunut ja Espoossa sekä Vantaalla yli kaksinkertaistunut. Yli sadassa kunnassa taksilupien määrä on uudistuksen jälkeen vähentynyt.
Pääkaupunkiseudulla toimiva taksiyrittäjä Pekka Louhula on huomannut taksien määrän lisääntymisen. Se syö osuutta kaikilta kuljettajilta, mutta toistaiseksi keikkoja on hänen mukaansa riittänyt sen verran, että "leivässä pysyy".
– Sitä paljon hehkutettua piilokysyntää, mitä ministeriössäkin lupailtiin, ei ole näkynyt. Tuntuu siltä, että se kysyntä on mennyt piiloon, hän harmittelee kahvitauolla Helsingin Ruoholahdessa, jossa takseja jonottaa iltapäiväkahdelta tolpalla vähintään kymmenen.
Kuskit siirtyvät keikkojen perässä
Myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsityksen mukaan syrjäseuduilla palvelun saatavuus on saattanut heikentyä. Uudistuksen jälkeen taksikuskit ovat saaneet ajella missä haluavat.
– Tilanne on erilainen eri alueilla. On myös tyypillistä, että autoilijat harvempaan asutuilla alueilla siirtyvät tarjoamaan palveluaan sinne, missä kysyntää on, eli asutuskeskittymiin, sanoo kilpailuvalvontayksikön johtaja Valtteri Virtanen.
Traficomin mukaan yllättäviä taksitarjonnan katvealueita voi jäädä jopa Uudellemaalle, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
– Voisiko olla niin, että sieltä tullaan pääkaupunkiseudulle ajamaan kyytiä? pohtii osastopäällikkö Kimmo Pylväs Traficomista.
Pylväs muistuttaa, että myös aiemmin asemapaikat saattoivat olla isoja ja kuljettajat hakeutuivat isoimpiin keskuksiin ja samalla syrjäalueet jäivät ilman taksia. Hänen mukaansa kyydin varmistamiseksi kuluttajilta edellytetäänkin, että he ennakoisivat kyydin tarvettaan ja tekisivät tarvittaessa tilauksen ennakkoon.
Esimerkiksi Pertunmaalla Etelä-Savossa on Suomen kunnista kolmanneksi vähiten taksilupia. Lainmuutoksen jälkeen lupien määrä on vähentynyt viidellä kolmeen.
Tilastot eivät kuitenkaan anna täyttä kuvaa tilanteesta.
– Itse asiassa automäärä ei ole Pertunmaalla muuttunut. Keikat pystytään kyllä hoitamaan. Nykyisen lain mukaan yhdellä taksiluvalla voi liikennöidä useammalla autolla. Sikäli tilastot kyllä vähän hämäävät, sanoo pertunmaalainen taksiyrittäjä Jarkko Savolainen.
Vaikka autojen määrä on Pertunmaalla ennallaan, öisin taksin saaminen on vaikeampaa kuin aiemmin, sillä päivystysvelvollisuus poistettiin lakiuudistuksen yhteydessä.
– Ennen oli vuoroviikot, jolloin jokainen taksi vuorollaan päivysti. Nyt niistä on luovuttu, sillä päivystäminen on ollut ilmaista työtä. Taksin saaminen ei enää ole niin helppoa, kun jokaiselle autoilijalle pitää soittaa erikseen, Savolainen sanoo.
Harmaa talous on lisääntynyt
Verottajan käsityksen mukaan harmaa talous alalla on lisääntynyt. Verohallinnon valvontajohtaja Marko Myllyniemi kertoo, että tulojen ilmoittamatta jättämisen valvonta vaikeutui lakiuudistuksen myötä, kun kiinteähintaisissa matkoissa mittaria tai muutakaan sovellusta ei ole ollut pakko käyttää. Nyt Verohallinto esittääkin liikenne- ja viestintäministeriölle, että kaikissa kyydeissä pitäisi olla jokin mittari tai sovellus päällä.
– Tämä koskisi myös takseja, jotka ottavat taksitolpilta suoraan kyytiin ja myös kiinteähintaisia matkoja, Myllyniemi sanoo.
Taksiluvanhaltijoista ainakin 1 300 on jättänyt ilmoituksen tekemättä verorekisteriin.
– Meidän käsityksemme on, että osa heistä varmaan harjoittaa liiketoimintaa, mutta ei ilmoita verottajalle mitään. Osa on varmasti hakenut luvan vain varmuuden vuoksi, Myllyniemi sanoo.
Osuus vastaa noin kymmentä prosenttia kaikista taksiluvanhaltijoista.
Verohallinto esittää lakia muutettavan niin, että jos ei ole esimerkiksi puoleen vuoteen rekisteröitynyt verovelvolliseksi, lupa poistettaisiin.
Taksiyrittäjä Louhula ottaisi harmaan talouden kitkemiseksi mallia Ruotsista.
– Ruotsissa on otettu käyttöön fiskaaliset mittarit, jotka lähettävät kaiken datan laskentakeskuksiin, missä pystytään analysoimaan, onko raha mennyt verotukseen vai omaan taskuun.
Hänen mukaansa älypuhelinsovellukset eivät yksin riitä, sillä epärehellinen kuljettaja voi käyttää vaikka viittä puhelinta eikä raportoi kaikista.
Verohallinto palauttaisi ulkoiset taksitunnukset kaikkiin autoihin.
– Emme ota kantaa, miten niiden tulisi olla, mutta niin, että ne näkyisivät selvästi. Silloin olisi helpompi kenttävalvontaakin kohdentaa, Myllyniemi sanoo.
Taksiyrittäjä Louhula ehdottaa, että jokaiseen taksiin tulisi keltainen rekisterikilpi ja siihen taksiluvan numero. Lakia muutettaisiin niin, että jokaista taksia kohden olisi oma lupa.
Hallitus arvioi, pitääkö lakia muuttaa
Lisäselvyyttä hinnoitteluun on luvassa helmikuun alusta, kun hinta tai hinnanmääräytymisen perusteet on ilmoitettava ennen matkan alkua niin, että ne voi lukea taksin ulkopuolelta. Traficomin määräyksen mukaan hinnaston tulee näkyä asiakkaalle auton oikealla puolella.
Uudella määräyksellä halutaan selkeyttää hintojen näkymistä tilanteissa, joissa taksi otetaan taksiasemalta tai muutoin ennalta tilaamatta tai varaamatta.
– Kun kenttävalvontaa on suoritettu, eniten on ilmennyt puutteita hintojen ilmoittamisessa. Ne puuttuvat kokonaan tai ovat liian pienellä, Pylväs kertoo.
Ennen taksiuudistusta hinnoittelu määräytyi yhtenäisten taksojen mukaan, jolloin oli hinnan puolesta yhdentekevää, mihin kyytiin nousi.
Liikenne- ja viestintäministeriö saa tiistaina Traficomin, Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Verohallinnon arviot taksilain uudistustarpeista. Näiden pohjalta hallitus on sanonut korjaavansa lakia tarvittaessa. Hallitus on aiemmin kertonut, että mahdolliset