Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) budjettiehdotus on keväällä sovitun kehyksen mukainen. Ensi vuoden budjettiehdotuksen loppusumma on 63,2 miljardia euroa.
Ehdotus on Saarikon mukaan 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto pienenee arvion mukaan ensi vuonna 7,6 miljardia euroa tälle vuodelle budjetoidusta.
Saarikon mukaan alijäämäarvio on pienentynyt vajaan miljardin siitä, mitä keväällä arvioitiin, mutta luvut todennäköisesti paranevat vielä, koska talousnäkymät ovat kohentuneet. Kasvunäkymäarvio tarkentuu hallituksen budjettiriiheen mennessä.
– Nyt meillä on ollut käytössä ennuste alkukesän lukujen valossa ja mahdollista on, rohkenen sanoa todennäköistäkin on, että tuo luku tulee vielä tarkentumaan lähiviikkoina hallituksen neuvotteluihin mentäessä, Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessa.
Ennusteen tekeminen on ollut Saarikon mukaan vaikeaa, koska muutokset ovat nopeita.
Ministeriön mukaan myös verotuottojen ennustetaan nousevan siitä, mitä julkisen talouden suunnitelmassa keväällä arvioitiin.
Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 146 miljardiin euroon.
Valtion talousarvion tuloiksi arvioidaan 56,5 miljardia, josta 47,8 miljardia olisi verotuloja.
Ehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan perjantaina, jolloin se myös toimitetaan muille ministeriöille. Ehdotus on pohjaesitys hallituksen budjettineuvotteluihin eli niin sanottuun budjettiriiheen, joka on vuorossa 7.–8. syyskuuta. Sitä ennen Saarikko käy vielä kahdenväliset keskustelut ministeriöiden kanssa.
Kotitalousvähennykseen korotus
Saarikko kertoi esityksen pitävän sisällään merkittävän korotuksen kotitalousvähennykseen.
– Toteutamme tämän esityksen ehdotuksena kaksivuotisen kokeilun. Käytännössä kotitaloustyön, hoitotyön ja hoivatyön ostaminen tulee kodeille edullisemmaksi.
Kotitalousvähennyksen nykyinen korvausprosentti 40 nostetaan näissä palveluissa 60:een ja myös enimmäismäärä nostetaan nykyisestä 2250:stä ensi vuonna 3500 euroon.
Öljylämmityksen korvaamisen osalta kotitalousvähennystä korotetaan vastaavasti vuosille 2022–2027.