Suomi jätti sotilasliitto Naton hakemuksen melko tarkalleen kaksi kuukautta sitten ja on nyt Naton tarkkailijajäsen. Tuosta toukokuisesta päivästä alkoi niin sanottu harmaa aika, jollaiseksi kutsutaan aikaväliä Naton jäsenyyshakemuksen jättämisen ja Natoon liittymisen välillä.
Harmaata aikaa pidettiin etukäteen otollisena erilaisille Venäjän hybridioperaatioille, mutta toistaiseksi mitään erityisiä operaatioita ei ole Suomessa nähty.
– Hybridivaikuttamista esiintyy, mutta ei mitenkään laajamittaisesti tai poikkeuksellisesti. Se kertoo ainakin kolmesta asiasta: Suomessa varautumisen taso on hyvä, Venäjän huomiot ja resurssit ovat muualla ja kolmanneksi Venäjä kokee, ettei sillä ole sellaisia tavoitteita, joita se kokisi voivansa tehokkaasti ajaa tällaisilla hybridioperaatioilla, kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindrén Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta sanoo.
Lue myös: Haavisto: Jo Naton tarkkailijajäsenyys parantaa Suomen turvallisuutta – "Olisi aivan mahdoton ajatus, että joku pystyisi väkivalloin estämään Nato-jäsenyyttä tässä vaiheessa"
"Vaara ei ole ohi"
Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigellin mukaan Venäjä on nyt niin kiinni Ukrainassa, että sillä ei ole tilaisuutta vaikuttaa Suomeen.
– Se ei tarkoita sitä, että voisimme tuudittautua ja vaara olisi ohi. Kun tulee syksy tai talvi, ja meidän talouskasvumme huononee ja inflaatio kiihtyy, Venäjällä voi olla parempi mahdollisuus vaikuttaa meihin, Wigell toteaa.
Wigellin mukaan hybridivaikuttamisessa yritetään käyttää maan sisäisiä toimijoita hyväksi ja lyödä kiilaa maan sisäisesti.
– Hybridiuhat nousevat varmasti enemmän keskiöön, kun Venäjä ei voi enää sotilaallisesti yhtä hyvin vaikuttaa Suomeen Nato-jäsenyyden jälkeen, koska Nato antaa pelotetta sitä vastaan. Mutta Nato ei anna pelotetta hybridivaikuttamiselle, joten voi olla, että se jopa korostuu liittymisen jälkeen, hän arvioi.
Lue myös: Sauli Niinistö: Venäjä voi vastata kaksinkertaisella voimalla Suomeen asetettuihin Nato-joukkoihin ja kalustoihin
Kyberosaamista arvostetaan
Suomessa on paljon muun muassa kyber-, hybridi- ja teknologiaosaamista.
SuomiAreenassa Porissa keskusteltiin myös siitä, millaisen roolin Suomi Natossa ottaa. Asiantuntijoiden mukaan Suomella on osaamista, jota Natossa arvostetaan.
– Meillä on kyber-, hybridi- ja teknologiaosaamista. Meillä on ollut vahva asema Naton kumppanimaana jo 30 vuoden ajan eli meillä on vahvaa näyttöä siitä, mihin pystymme. Suomi pystyy varmasti profiloitumaan tämän osaamisensa kautta myös Natossa, ulkoministeriön pakotetiimin vetäjä Pia Sarivaara sanoo.
– Suomi ja Ruotsi tuovat paljon hyötyjä Natoon, kuten sotilaallisia kyvykkyyksiä. Pohjoinen ulottuvuus on ollut pieni ongelma Natolle tähän asti, mutta nyt se tilkitään. Natoon tulee vahva pohjoinen linnake, Wigell kertoo.
Wigellin mukaan Suomen kannattaa keskittyä Natossa tiettyyn alueeseen, kuten kyberpuolustukseen tai huoltovarmuuteen liittyviin asioihin.
48:48
Turvallisuusympäristö on murroksessa, mitä tekee Suomi? Katso koko keskustelu videolta.