Koronapassi puhuttaa paljon Suomessa, mutta emme ole ainoa Euroopan maa, jossa kipuillaan koronapassin ja sen käytännön sovellutusten kanssa.
Näin eri Euroopan maat käyttävät koronapassia, ja näin rajatuksi rokottamattomien elinpiiri muuttuu uusien sääntöjen myötä.
Italiassa käyttöön superpassi
Italia ottaa joulukuun alussa käyttöön niin sanotun superkoronapassin, jonka saavat vain koronarokotetut tai koronan alle kuuden kuukauden sisällä sairastaneet.
Jatkossa muun muassa ravintoloihin, teatteriin tai jalkapallo-otteluun ei pääse ilman superkoronapassia.
Passi on voimassa yhdeksän kuukautta toisesta rokotuksesta.
Lue myös: Media: Italialaismies yritti huijata koronarokotuksessa tekokäden avulla
Kovat rangaistukset paitsi passitta syövälle, myös ravintoloitsijalle
Koronapassittomuudesta rangaistaan kovalla kädellä. Esimerkiksi ravintolassa ilman passia ruokailevalle on tiedossa korkeimmillaan tuhannen euron sakko, ja ravintolan omistajaa uhkaa liiketoiminnan sulkeminen jopa lähes kahden viikon ajaksi.
Niin sanottu peruspassi, jonka saa myös enintään 24 tuntia vanhalla negatiivisella koronatestillä, vaaditaan edelleen työpaikoilla ja julkisessa liikenteessä.
Koronapassin puuttuminen ei käy irtisanomisperusteeksi, mutta passittomalle työntekijälle ei tarvitse maksaa palkkaa.
Lue myös: Italiassa pelkällä koronapassillakaan ei pääse enää kaikkialle, käyttöön superkoronapassi – mitä se käytännössä tarkoittaa?
Italiassakin riidellään perustuslaista
Pääministeri Mario Draghin tavoitteena oli ottaa superkoronapassi käyttöön myös työpaikoille, mutta rokottamattomien sulkeminen ulos työpaikoilta tai julkisesta liikenteestä olisi ollut Italian perustuslain vastaista.
Taustalla ovat päivä päivältä kasvavat tartuntaluvut ja huoli tehohoitopaikkojen riittämisestä. Italian koronatilanne on vielä muuta Eurooppaa parempi, ja sellaisena se halutaan myös pitää, sillä maalla ei ole varaa uusiin täyssulkuihin.
Tilanne on tukalin pohjoisitalialaisessa Friuli Venezia Giulian maakunnassa, jossa koronapassia ja koronarokotuksia vastustavien jättimielenosoitukset laittoivat liikkeelle laajoja tartuntaketjuja. Koronaviruksen ilmaantuvuus alueella on yksi Euroopan korkeimpia. Superkoronapassi otettiin tästä syystä Friulissa käyttöön jo marraskuun lopussa.
Koronapassia ja -rokotuksia vastustavat mielenosoitukset olivat rajuimmillaan lokakuussa, jolloin jättimielenosoitukset Triestessä ja Milanossa äityivät jopa väkivaltaisiksi. Sen jälkeen mielenosoittaminen kaupunkien keskustoissa on kielletty ja poliisien partiointia lisätty, mikä on hillinnyt mielenosoittajien intoa.
Myös rokotuspakko on ollut esillä, mutta toistaiseksi pakko koskee vain terveydenhuollon henkilökuntaa, opettajia, poliiseja ja armeijaa.
Yli 12-vuotiaista italialaisista noin 85 prosenttia on saanut jo molemmat rokoteannokset.
Lue myös: EU patistaa jäsenmaitaan tiukempiin koronatoimiin – tällaisen kirjeen Krista Kiuru sai komissaarilta: "Tämä vaatii välitöntä toimintaa"
Saksassa kontrollia sakon uhalla
Saksassa koronapassia ei edelleenkään vaadita työpaikoilla, mutta käytäntö on muuttumassa.
Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 59 prosenttia kansalaisista kannattaa rokotuspassin soveltamista työpaikoilla. Toisaalta yli 90 prosenttia rokottamattomista vastustaa sitä.
Rokottamattomien elämää ollaan joka tapauksessa rajoittamassa nyt voimakkaasti, koska päivittäiset tartuntaluvut ovat edelleen erittäin korkeita ja rokotuskattavuus nousee toivottoman hitaasti.
Ilman rokotuspassia on jo turha yrittää ravintoloihin, kahviloihin, suurin tavarataloihin ja yleisötilaisuuksiin. Myös valvonta on muuttumassa tiukemmaksi ja sanktiot kovemmiksi.
Käytännöt tiukentuneet
Kahdesta rokotuksesta tai koronan sairastamisesta kertovan passin lisäksi ravintoloissa ja kahviloissa kysytään myös henkilöllisyystodistusta. Pelkkä koronapassi ei enää siis riitä.
Vielä alkusyksystä kontrolli oli löysempää.
Syy tiukentuneeseen linjaan on yksinkertainen. Jos esimerkiksi ravintolaan tulijoita ei ole kontrolloitu ja tarkastuksessa käy ilmi, että paikalla on rokottamattomia, ravintoloitsija joutuu maksamaan pahimmillaan yli 5 000 euron sakon.
Kovia sakkoja langetetaan jatkossa myös yleisötilaisuuksissa.
Bundesliigan loppuvuoden jalkapallopelit pelataan kokonaan ilman yleisöä, ja ensi vuoden alussa mennään tiukoilla yleisörajoituksilla kunnes pandemian neljäs aalto on saatu hallintaan.
Briteissa säännökset vaihtelevat
Britanniassa terveydenhuoltojärjestelmä NHS antaa koronapassin, johon rokotustietojen lisäksi kirjautuvat itse ilmoitetut pikatestitulokset. Englannissa passia käytetään lähinnä matkustettaessa ulkomaille.
Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa koronapassit ovat laajemmassa käytössä. Skotlannissa niitä tarvitaan yökerhoihin, yli 4 000 osanottajan ulkotapahtumiin ja eräisiin yli 500 hengen sisätapahtumiin.
Walesissa tiukemmat säännöt edellyttävät passeja myös elokuvateatteri-, teatteri- ja konserttisalikäynneillä.
Maanantaista lähtien Pohjois-Irlannissa on alettu kysyä koronapasseja samoissa tilanteissa kuin Walesissa, ja lisäksi passia on näytettävä ravintoihin ja pubeihin mentäessä. Määräystä aletaan kuitenkin valvoa vasta reilun viikon päästä.
Lue myös: EU-komissio ehdottaa koronarokotustodistuksen voimassaoloksi yhdeksää kuukautta toisen annoksen jälkeen
Omikron-muutos toi maskipakon
Pohjois-Irlannissa pakolliset passit jakoivat itsehallinnon päättäjiä. Suurin puolue, unionistipuolue DUP vastusti niitä, mutta hävisi äänestyksen.
Englannissa maskit tulivat tiistaina jälleen pakolliseksi julkisessa liikenteessä ja kaupoissa omikronmuunnoksen takia.
Pääministeri Boris Johnson ei halua tiukempia koronasäännöksiä, vaan tautia yritetään pitää kurissa laajentamalla rokotusohjelmaa. Aikuisväestölle tarjotaan kolmatta rokotusta kolmen kuukauden päästä toisesta rokotuksesta.
Terveysviranomaisen edustajan mukaan kokoontumisia pitäisi välttää, mutta hallitus ei toivo ihmisten peruvan joulua edeltävän ajan juhlia.
Belgiassa sääntöjen valvonta kirjavaa
Belgia otti koronapassin käyttöön lokakuun puolivälissä. Passia alettiin tuolloin kysellä Brysselissä ja Belgian ranskankielisessä osassa Valloniassa. Nyt hollanninkielinen Flanderikin on herännyt passin tarpeellisuuteen.
Passin nimi on CST, ja sitä kysytään esimerkiksi ravintoloiden, kuntosalien, uimahallien, kulttuuritapahtumien ja joidenkin erikoiskauppojen ovella. Paikalliset lataavat sen sille tehdystä sovelluksesta. EU:n digitaalinen koronatodistus toimii myös moitteetta.
Brysselin joulutori avattiin viime viikolla. Viranomaisten mukaan torilla on maski- ja koronapassipakko, mutta kumpaakaan ei käytännössä valvota kovin tiukasti. Paikalliset nauttivat hehkuviiniä isoissa seurueissa ilman maskia.
Jos asiakas jää passia vaativassa paikassa kiinni passitta, hänelle voidaan määrätä 50–500 euron suuruinen sakko. Yrittäjät ja tapahtumajärjestäjät voivat joutua sulkemaan liikkeensä kolmeksi kuukaudeksi. Lisäksi he voivat saada 2 500 euron sakon.
Belgiassa etätyöpakko ja maskisääntöjä laillisuutta puidaan oikeudessa
Belgiassa on meneillään etätyöpakko. Ne, jotka pystyvät, joutuvat työskentelemään kotona neljänä päivänä viikossa. Yökerhot on suljettu kokonaan ja isojen yksityistilaisuuksien pitäminen on kielletty.
Le Soir -lehden mukaan Belgian koronapassin oikeusperusta halkeilee. Valloniassa alin oikeusaste on todennut passin käytön laittomaksi. Asia edennee korkeimpaan oikeuteen.
Marraskuisiin rokotusvastaisiin mielenosoituksiin osallistui Brysselin keskustassa kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Koronapassia kritisoidaan "epäruotsalaiseksi"
Ruotsi otti tällä viikolla koronapassit käyttöön. Ensivaiheessa koronapassia voidaan vaatia yli sadan hengen sisätapahtumissa. Jos tapahtumajärjestäjä ei vaadi koronapassia, tapahtumaa koskevat tiukemmat koronarajoitukset.
Uusi pääministeri Magdalena Andersson (sd) on väläyttänyt, että koronapassit voidaan ottaa käyttöön myös ravintoloissa ja kuntosaleilla.
Koronapassi sai heti alkuun ristiriitaisen vastaanoton. Tapahtuma-ala on toivottanut koronapassit lämpimästi tervetulleeksi. Samaan aikaan Ruotsin eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehtailtu 9 000 valitusta koronapasseista, kun viranomainen saa normaalivuonna yhteensä noin 10 000 valitusta.
Lue myös: Ruotsi harkitsee uusia koronarajoituksia
Julkisuudessa passeja on arvosteltu hyödyttömiksi ja ”epäruotsalaisiksi”.
Svenska Dagbladetin pääkirjoitustoimittaja Peter Wennblad arvosteli koronapasseja polarisoiviksi, kulttuurikonflikteja kirvoittavaksi toimeksi ja vertasi niitä Kiinan sosiaaliseen pisteytykseen, missä esimerkiksi hallituksen kritisoimisesta saa miinuspisteitä.
Myös naapurimaa Norja on valmistellut koronapassien käyttöönottoa. Hallitus sopi ensiksi kuntien kanssa, että ne saavat itse päättää koronapassien vaatimisesta. Toistaiseksi yksikään kunta ei ole ottanut koronapassia käyttöön, mutta koronapassien tekninen toteutuskin valmistui vasta tällä viikolla.
Tromssan kunta ilmoitti jo marraskuussa haluavansa ottaa koronapassit mahdollisimman nopeasti käyttöön eräänlaisena koekuntana. Nyt kun passien tekninen toteutus on valmis, kunta ei enää näe tarvetta koronapassien käyttöönotolle.