Itämerellä liikkuu muitakin kuin pelkästään Venäjän sukellusveneitä. Ruotsalaiset ja saksalaiset sukellusveneet ovat venäläisiä edellä kehityksessä.
Venäjän alusten vahvuus löytyy niiden pintamateriaalista.
Venäjän Itämeren laivastolla on tällä hetkellä operatiivisessa käytössä vain yksi Kilo-luokan sukellusvene. Itämerellä on kuitenkin muuta venäläistä sukellusveneliikennettä.
Toinen Kilo-luokan alus on tällä hetkellä telakalla. Lisäksi Itämeren laivastolla on toisinaan käytössä uudempaa Lada-luokkaa edustava sukellusvene, joka on ollut pitkällä koeajolla.
Venäläisrakenteisia sukellusveneitä koeajetaan Itämerellä runsaasti. Parhaimmillaan näitä aluksia voi olla viisikin kappaletta.
– Koeajossa olevassa sukellusveneessä on Venäjän tunnukset, joten koeajossa olevaa alusta on vaikea erottaa muille rakennettavasta, Suomen Sotilas -lehden sotilas- ja aseasiantuntija Arto Pulkki kommentoi.
Käytössä prototyyppi pienoissukellusveneestä?
Eräiden spekulaatioiden mukaan Itämeren tukikohdissa voi olla myös huonommin tunnettu Triton-NN-luokan pienoissukellusvene, joka on eräänlainen sukellusveneen ja nopean pinta-aluksen välimuoto. Alusta käytettäisiin erikoisjoukkojen kuljettamiseen. Tällaisen aluksen epäiltiin kulkeneen Ruotsin rannikolla viime vuoden lokakuussa.
– Malli on kuitenkin käsittääkseni jonkinlainen prototyyppi, eikä tällaisen aluksen käytöstä missään laivastossa ei ole tietoa. Se ei toki tarkoita, ettei sellaista voisi olla, Pulkki kommentoi.
Venäjän alusten vahvuus on hiljaisuus, sillä päällysteensä vuoksi niitä on vaikea havaita äänen perusteella.
Sukellusveneet voidaan aseistaa monipuolisesti. Torpedoiden lisäksi esimerkiksi Kilo-luokan sukellusvene voi olla varustettu miinoin ja meri- tai ilmatorjuntaohjuksin.
Pulkki ei pidä Suomen merialueen havaintoja yllättävinä.
– 80- ja 90-luvulla oli varsin yleistä, että Suomen meripuolustuksen havainnointi ja reagointikykyä tarkistettiin suhteellisen säännöllisesti pienillä aluevesiloukkauksilla, hän kommentoi.
Saksan ja Ruotsin sukellusveneet kehittyneempiä
Pulkin mukaan Venäjän käyttämät sukellusveneet häviävät kehityksessä Saksan ja Ruotsin vastaaville. Saksalla on käytössään viisi 212A-luokan sukellusvenettä, joita pidetään tämän hetken kehittyneimpinä dieselsähköisinä sukellusveneinä.
Myös Ruotsin kaksi Södermanland- ja kolme Gotland-luokan venettä ylittävät eräiltä osin venäläiskilpailijansa teknisessä suorituskyvyssä. Puolan veneet ovat vanhempia ja edustavat venäläistä Kilo- ja Norjasta ostettua Klobben-luokkia.