Tällaisia päätöksiä hallitus ei ainakaan saa tehdä budjettiriihessä – "Meillä ei ole sellaista rahaa"

Neuvottelut keskeytyivät keskiviikkona, sillä hallitus tarvitsi lisälaskelmia erityisesti energiakriisiin kehiteltyjen ratkaisujen vaikutuksista. Hallitus valmistelee toimia sekä verotuksen kautta että suoraan kohdennettuina tukina.

Sähkön hinnan nousun korvaaminen kohdennetusti tukea eniten tarvitseville ja riittävän nopeasti on ollut neuvottelujen keskeinen ja vaikein kysymys, joka on vaatinut lisäselvityksiä.

Hallituksen huolena on sähkökriisiin vastaamisen lisäksi ostovoiman turvaaminen kansalaisille, itäisen Suomen muuttunut tilanne Venäjän hyökkäyssodan takia, hoitajapula ja lapsiperheiden tilanne.

Valtiovarainministeriön elokuun alussa ensi vuodelle antaman budjettiehdotuksen loppusumma on noin 79,5 miljardia euroa. Ehdotus on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen.

Katso video: Budjettiriihessä pohditaan myös keinoja hoitajapulan taklaamiseksi.

Poikkeuksellinen tilanne

Korkea inflaatio yhdessä sähkön hinnan poikkeuksellisen korkean nousun kanssa iskee suomalaisiin kotitalouksiin vakavalla tavalla.

Johtaja Mika Maliranta Laboresta toteaa talousasiantuntijoiden "vasemmalta oikealle" todenneen, että kohonnut inflaatio on Ukrainassa käytävän sodan seurausta, mutta taustallakin on tekijöitä.

– Inflaatio liittyy siihen, että olemme kansantaloutena köyhtyneet. Se asia pitäisi hyväksyä. Meillä ei ole sellaista rahaa, jolla voitaisiin kompensoida inflaatiopiikkiä koko väestölle, Maliranta kommentoi Uutisaamussa.

Valtion rientäminen hätiin on poliittinen valinta, Maliranta toteaa. Pienituloisimmille inflaation kompensointi on perusteltua, ja näin hallituksen on kerrottu suunnittelevankin.

Lue myös: MTV Uutisten tieto sähkötuesta: Omavastuu 500 euroa kuussa ja 60 prosentin hyvitys ylimenevästä osasta

Ei apua hyvätuloisille

Hallitus on kaavaillut erilaisia vaihtoehtoja kotitalouksien ostovoiman säilyttämiseksi, eikä helppoja ratkaisuja tunnu olevan. Inflaatio vaikuttaa kaikkiin, mutta Malirannan mukaan kaikkia ei kuitenkaan tule auttaa.

– Se, että laajasti keski- ja suurituloisille inflaatiota pyrittäisiin kompensoimaan, se on suoraan sanoen huonoa talouspolitiikkaa, Maliranta sanoo.

Muun muassa hallituksen kaavailema ylimääräisen lapsilisän on nähty kohdistuvan myös muihin kuin pienituloisiin. Maliranta on samoilla linjoilla.

– Se on esimerkki toimenpiteestä, joka tulee todella kalliiksi ja kohdistuu pikkaisen epätarkasti juuri niihin väestöryhmiin, joissa inflaatio on aiheuttanut talousvaikeuksia.

Lue myös: Pitääkö hallitus kiinni 370 miljoonan euron leikkauksista? Marin: "Tilanne on poikkeuksellinen"