Tällaista järjestelmää Securitaksen ex-pomon epäillään käyttäneen petosrikokseen – tarkoitettu suojelemaan ihmiskaupan uhreja

Turvapalveluyhtiö Securitakseen kytkeytyvässä petosepäilyssä on MTV Uutisten tietojen mukaan käytetty hyväksi järjestelmää, jolla on tarkoitus turvata ihmiskaupan uhrien turvallisuus.

MTV Uutiset on tällä viikolla uutisoinut turvapalveluyhtiö Securitakseen kytkeytyneestä epäilystä rikostapauksesta, jossa yhtiön johdon entisen edustajan epäillään sotkeentuneen törkeään petokseen, josta epäillään aiheutuneen noin kolmen miljoonan euron vahingot. 

Epäiltynä on myös sosiaalitoimen edustaja, jonka epäillään syyllistyneen kokonaisuudessa virkarikokseen. 

– Poliisi epäilee hänen ylittäneen valtuutensa päättäessään huomattavista hankinnoista ilman tosiasiallista oikeutta niihin. Myös hankintaketjun muuta päätöksentekoa, valvontaa ja vastuuta selvitetään esitutkinnan aikana, poliisi kertoo tiedotteessaan.

Taustalla epäillyt uhkien suurentelut

MTV Uutisten tietojen mukaan Securitaksen entiseen turvallisuuspäällikköön kohdistuvan rikosepäilyn keskiössä on kunniaväkivalta- ja pakkoavioliittotapaus, jota poliisikin on selvittänyt. Miehen epäillään järjestäneen ulkomaalaisnaiselle turvapalveluja tarpeettomasti.

MTV Uutisten tietojen mukaan Securitaksen entinen turvallisuuspomo oli luonut uhkakuvaa naisen ex-miehestä, jolla olisi kytköksiä terroristijärjestö Isisiin liittyviin henkilöihin.

Muun muassa tästä syystä ulkomaalaistaustaiselle naiselle järjestettiin ympärivuorokautista vartiointia, mikä on yksityishenkilön ollessa kyseessä hyvin poikkeuksellista.

MTV Uutisten tietojen mukaan naisen olinpaikkaa oli myös vaihdeltu naisen suojelun tarpeeseen vedoten.

Sosiaalitoimi maksoi kaikista näistä turvapalveluista Securitakselle. Poliisin mukaan tarpeettomia turvapalveluita on järjestetty noin vuoden ajan vuosina 2021 ja 2022.

Järjestelmä tarkoitettu suojelemaan ihmiskaupan uhreja

MTV Uutisten tietojen mukaan rikoksen tekemisessä apuna käytettiin ilmeisesti ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää. 

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä pyrkii auttamaan ihmiskaupasta irtautumista ja siitä toipumista.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli viime vuoden kesäkuussa yhteensä 1 184 henkilö, joista vajaan tuhannen epäillään voineen joutua ihmiskaupan uhriksi. Loput runsaat 200 henkilöä ovat näiden ihmisten lapsia. 

Järjestelmän asiakkaista valtaosan epäillään joutuneen pakkotyön, seksuaalisen hyväksikäytön tai pakkoavioliittojen kohteeksi.

Ihmiskaupan uhri voi tarvita suojelua

Joutsenon vastaanottokeskus hoitaa ihmiskaupan uhriksi epäillyt, joilla ei ole kotikuntaa, mutta ne asiakkaat, joilla on kotikunta, ovat kuntien ja nykyään hyvinvointialueiden vastuulla. 

Ihmiskaupan uhriksi epäillyllä on oikeus erityisiin auttamistoimiin, joiden järjestämisestä hyvinvointialue saa korvauksen valtiolta Ely-keskuksen kautta. Auttamistoimet voi järjestää itse tai ostaa julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.

Uhri voi saada apua esimerkiksi turvallista majoitusta ja suojelua.

Esimerkiksi Kuopion kaupunki oli vuonna 2018 listannut eräiksi mahdollisiksi auttamistoimiksi ”asumiseen ja sen turvallisuuteen liittyvät erityisjärjestelyt, muuttaminen pois työnantajan asunnosta tai kansainvälisen järjestyneen rikollisuuden uhkaan liittyvät, yhteistyössä poliisin kanssa toteutetut hälytysjärjestelmät, vartiointi, piilomajoitus mahdollisesti toisella paikkakunnalla.”

Samaisessa ohjeistuksessa todetaan, että esimerkiksi väkivallan uhan vuoksi henkilö voi saada turvakotipalveluita.

Laaja henkilösuojaus poikkeuksellista

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän apulaisjohtaja Katri Lyijynen kertoo, että ainakaan hänellä ei ole heidän osaltaan tiedossa, että henkilösuojauspalvelun hankkiminen olisi tavallista – mieluummin poikkeuksellista. 

Kyse on ollut pikemminkin siitä, että asiakkaan turvallisuus huomioidaan esimerkiksi asumispalvelua tai majoitusta järjestettäessä. 

Hän kuitenkaan ei tiedä tarkalleen, millaisia ratkaisuja eri kunnissa tai nykyisillä hyvinvointialueilla on tehty. 

Lyijynen toteaa, että asiakkaaseen kohdistuvan turvallisuusuhan arviointi ei aina ole helppoa, ja tarvittaessa näissä on konsultoitu esimerkiksi poliisia.

Securitas kommentoi aiemmin tiedotteella lyhyesti entiseen työntekijäänsä kohdistunutta rikosepäilyä kertoen, että henkilö kiistää syyllisyytensä. Yhtiö kertoo, ettei se tai kukaan muu sen henkilöstöstä ole epäiltynä rikoksesta. Se myös kertoo auttavansa poliisia tapauksen tutkinnassa. Securitaksen toimitusjohtaja ei suostunut perjantainakaan kommentoimaan tapausta MTV:lle.

Keusote: Asiasta tehdään sisäinen tarkastus

Rikoksen epäillään tapahtuneen Järvenpäässä. Nykyään vastaavat palvelut toteuttaisi alueella Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote. MTV Uutiset tavoitteli hyvinvointialuetta kommentoimaan asiaa.

Viestintäpäällikkö Anu-Kaarina Suonpää vastasi kysymyksiin sähköpostitse. Hänen sanoo, että hyvinvointialue ei esitutkintavaiheessa kommentoi millaisia palveluita se oli tapauksessa ostanut, millä hinnalla tai ketkä olivat päätökset hyväksyneet. Hän ei myöskään kommentoi, onko rikoksesta epäilty sosiaalitoimen edustaja yhä töissä hyvinvointialueella.

– Turvallisuuspalvelujen hankkiminen on hyvin yleistä, hän kommentoi palveluiden hankkimista.

– Olemme asianosainen, uhri. Rikos kohdistuu kuntayhtymään.

Hän kertoo Keusotessa tehtävän asiasta sisäinen tarkastus. Tapaus ei kuitenkaan ole nostattanut huolia työyhteisössä. 

Lue myös:

    Uusimmat