Tällaista on Venäjän "piilosodankäynti" – tietokirjailija Jessikka Aro: Varoitukset tulevat 10 vuotta myöhässä

Tietokirjailija-toimittaja Jessikka Aro iloitsee siitä, että eurooppalaiset tiedustelupalvelut varoittavat nyt ääneen Euroopan maita Venäjän sabotaaseista eli siitä, että Venäjä suunnittelee väkivaltaisia vahingontekoja Euroopan maaperällä omien tarkoitustensa edistämiseksi. 

Mä oon tosi iloinen, että meitä varoitetaan niistä! Nyt toivoisin näkeväni kansallisen turvallisuuden viranomaisten ilmoituksia meille kansalaisille siitä, että miten me voimme näiltä suojautua. Sen lisäksi tämä varoitus on tullut ainakin kymmenisen vuotta myöhässä: Venäjä on tehnyt näitä sabotaasi-iskuja jo hyvän aikaa ennenkin, Aro kertoo MTV Uutisille.

Jessikka Aron tänään julkistetun uusimman tietokirjan nimi ei kiertele eikä pehmittele. Putinin maailmansota – Venäjän salaiset operaatiot lännen tuhoamiseksi -kirjassaan hän väittää Venäjän käyneen piilosotaa länttä vastaan jo vuosia manipuloimalla informaatiota, tekemällä sabotaaseja – ja myös käyttäen hyväkseen kotimaisia yhteistyökumppaneita ja eripuraa kylväviä ryhmiä.   

On erittäin tärkeä huomata, että tämä Putinin vaikuttaminen on kokoaikaista ja jatkuvaa eikä sijoitu pelkästään esimerkiksi vaalien alle - niin kuin paljon halutaan ajatella. Pitkäaikainen vaikuttaminen tapahtuu jatkuvasti ja pikkuhiljaa, usein sellaisissa yhteisöissä joihin tutkijoilla tai toimittajilla ole edes pääsyä. Eli suurinta osaa näistä operaatioista emme välttämättä saa koskaan edes selville. 

Suomessa esimerkiksi hyvin pian helmikuun 2022 jälkeen, kun Venäjä kiihdytti ja eskaloi hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan, levitettiin mm. Whats-up -ryhmässä erittäin aktiivista vihapuhetta ukrainalaisia vastaan, nimenomaan lietsottiin ihmisten mielialoja, heidän väkivaltaisia fantasioitaan ja kiihdytettiin ihmisiä vihaamaan ukrainalaisia. Myöhemmin myös järjestettiin mielenosoituksia ukrainalaisia vastaan. 

Eri keinoja eri maissa

Venäjän hybridisodankäynti – piilosodankäynti - näyttäytyy Aron kirjan esimerkkien perusteella erilaisena eri EU maissa. Puolassa käydään läpi Smolenskin sotilaskentällä tapahtunutta lentoturmaa (2010), jossa kuoli vähintäänkin epäilyttävissä olosuhteissa 96 ihmistä, mukaan lukien silloinen Puolan tasavallan presidentti. Saksan yhteydessä ihmetellään Berliinissä edelleen toimivaa videoyhtiö Ruptlya, joka tuottaa - kirjassa esiintyvän ex-työntekijän mukaan - ruutia ja myrkkyä informaatiosotiin. 

Sanoisin, että Putinilla ja Venäjän tiedustelupalveluilla, jotka hybridioperaatiota suunnittelevat, on aika tarkasti tutkittuna kohderyhmät, maat ja eri keinot, mitä missäkin kannattaa ottaa käyttöön, ja myös kanavat, joita voidaan hyödyntää eri maissa.

Suomen huolta siitä, että Venäjä virittelee itärajalle maahantulosta vaikuttamisvälinettä, Aro pitää perusteltuna. 

Ilman muuta. Ensimmäinen uhrihan Putinin regiimin informaatiosodankäynnissä on ollut Venäjän oma kansa. Senhän Putin on jo informaatio-psykologisesti ottanut haltuun ottamalla median haltuun. Myös pakolaiset, jotka ovat jo valmiiksi erittäin haavoittuvassa asemassa Venäjällä, ovat valitettavasti erinomainen kohde. 

Huomio tietolähteisiin

Suomikaan ei voi Aron mukaan tuudittautua siihen, että laadukas media tai kansalaisten medialukutaito suojelisivat vaikuttamiselta. 

Meilläkin on parantamisen varaa! Valitettavasti ihan akateemiset ihmisetkin ovat levittäneet Venäjän propagandamedioiden tuotoksia ja jotkut poliitikotkin, mikä ei helpota tilannetta tavallisten ihmisten kannalta. 

Medialta ja vaikuttajilta Aro toivoo tarkkaa syyniä tietolähteisiin. 

Tarkista aina omat faktat. Venäläiset viranomaiset eivät ole luotettava tiedonlähde. 

 

 

Lue myös:

    Uusimmat