Venäjä ei tee sabotaasi-iskua Eurooppaan "huvin tai kiusaamisen" vuoksi, arvioi Euroopan hybridiuhkien torjuntakeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen.
Sabotaasi Eurooppaan voisi lamauttaa yhteiskuntia niin pahasti, ettei kohdevaltioiden kansalaisia kiinnostaisi ulkopolitiikka vähään aikaan. Kremlille tällainen isku sopisi sellaiseen ajankohtaan, jolloin Euroopassa pitäisi tehdä kriittisiä päätöksiä Ukrainan tuen tiimoilta.
Viikonloppuna Financial Times uutisoi Venäjän suunnittelevan laajaa sabotaasien sarjaa Euroopassa. Lehden lähteinä ovat eurooppalaiset tiedustelupalvelut.
Suomen suojelupoliisin (supo) mukaan kyse ei ole uudesta ilmiöstä, vaan asiasta, josta supo varoitti jo aiemmin tänä vuonna.
Miten todellinen Venäjän iskun mahdollisuus sitten on? Savolaisen mukaan kannattaa muistaa, että Venäjä on todennut olevansa sodassa länttä vastaan.
– Venäjän panostus Ukrainaan on todella suuri, se on strateginen kysymys, jopa johdon eloonjäämiskysymys. Jos Venäjä katsoo saavansa iskulla merkittävää hyötyä Ukrainan suhteen, uskoisin, että he ovat valmiita sellaisen tekemään, Savolainen sanoi Huomenta Suomessa.
Euroopan hybridiuhkien torjuntakeskuksen verkostojohtaja Savolainen ei halua antaa Venäjälle vinkkejä, mihin iskeä, mutta pitää selvänä, että asia on kaikille tekniikkaa opiskelleille selvä.
– Kaikki järjestelmät ovat varsin pitkälti sähköstä riippuvaisia. Ne löytyvät julkisista lähteistä. Lisäksi meillä on vapaa liikkuvuus. Jos joku varustaa hyökkääjiä ja osoittaa kohteen, on aika vaikea estää kohteen lähelle pääsyä. Pitää tietenkin yrittää, Savolainen sanoo.
"Kukaan ei ole suojassa"
Kriittisiä järjestelmiä ei voida yksittäisillä iskuilla lamauttaa kokonaan, Savolainen toteaa.
Sabotaasi voisi kuitenkin aiheuttaa päivää tai kahta pidempään kestäviä häiriöitä, jotka pahimmillaan voisivat koskea suurta määrää ihmisiä Euroopassa. Sellaisella on vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon, Savolainen katsoo.
Suomi on keskimääräistä paremmin suojassa järjestelmien iskunkestävyyden vuoksi. Vaihtoehtoisia järjestelmiä löytyy, mutta eivät nekään kaikkia vahinkoja kykenisi täysin estämään. Esimerkiksi sähköt Suomessa eivät menisi tyystin poikki, vaan virtaa säännösteltäisiin.
– Sikäli kukaan ei ole mitenkään suojassa, että mikään valtio ei tiedä Schengen-alueella, ketä täällä tarkalleen on. Iskuja voidaan järjestää, Savolainen katsoo.
Suomi ei ole Venäjällä erityisen houkutteleva kohde, Savolainen uskoo. Mieluummin Venäjä todennäköisesti hyökkäisi sinne, missä tuli Ukrainalle on valmiiksi heikkoa. Silloin voitaisiin heilauttaa vaa’ankieli Kremliä miellyttävään suuntaan.
Venäjän suurhyökkäyksen alussa tuki Ukrainalle oli Euroopassa pääosin vankkaa. Sittemmin maaperä mielipidemaiseman muokkaukselle on muuttunut selvästi otollisemmaksi presidentti Vladimir Putinin johtaman maan näkökulmasta. Esimerkiksi EU:n ja Naton jäsenen Slovakian pääministeri on todennut, ettei tukea enää tipu.
– Mielestäni Suomi ei ole kustannustehokas kohde, Savolainen summaa.
Jo uhka voi olla ase
Pelkät väitteet siitä, että Venäjä suunnittelee sabotoivansa Eurooppaa, voi vaikuttaa länsimaiseen päätöksentekoon. Logiikka on samankaltainen kuin Venäjän ydinasekortissa.
Venäjä tykkää pelotella ydinaseilla ja vaikka ydinaseiden käytön mahdollisuutta pidetään olemattomana, näkyy uhkakuva asiantuntijoiden mukaan lännen tekemisessä.
Esimerkiksi eilen Venäjän puolustusministeriö kertoi pitävänsä sotaharjoituksen, jossa harjoitellaan taktisten ydinaseiden käyttöä. Venäjän mukaan harjoitus pidetään länsimaiden uhkausten ja provokatiivisten lausuntojen vuoksi.
Lue lisää: Tutkija: Putinin atomiasekortti on ässä – "itsetuhoisen ja epätoivoisen" Kremlin ydinisku on niin karmea vaihtoehto, että se näkyy lännen päätöksissä
Financial Timesin paljastukset sabotaasisuunnitelmista voivat täten olla myös Venäjän etu. Euroopassa voidaan alkaa pelätä, että Venäjä kostaa "väärät päätökset", Savolainen pohtii.
Toisesta vinkkelistä katsoen Venäjälle on tällä hetkellä ongelmallista, että sitä epäillään jotakuinkin kaikesta negatiivisesta, mitä Euroopassa ja vähän kauempanakin tapahtuu.
Venäjä ei näin ollen voi kovin uskottavasti syyllisyyttään kiistää. Toinen kysymys tosin on, kiinnostaako Venäjää uskottava kiistäminen.
"Erittäin huono esimerkki"
Jos Euroopassa jotain tapahtuu, olisi Savolaisen mukaan resursseja säästämättä nopeasti selvitettävä, kuka mahdollisen hyökkäyksen takana on.
– Erittäin huono esimerkki on Nord Stream -kaasuputken räjähdys. Median kautta on tullut sellainen käsitys, että joko ukrainalaiset tai amerikkalaiset katkaisisivat kaasun saksalaisilta. En usko näitä tarinoita, koska on mahdotonta, että operaatio olisi tehty sukeltajilta, Savolainen pohtii.
Nord Stream 1 ja 2 -kaasuputkissa räjähti syyskuussa 2022. Tanska, Saksa ja Ruotsi ovat kaikki tutkineet asiaa. Ruotsi ja Tanska ovat kuvailleet tapahtunutta sabotaasiksi, mutta tekijä ei ole selvinnyt. Ruotsi ja Tanska lopettivat tutkintansa helmikuussa 2024.
Savolainen nostaa esille myös tapauksen, jossa tutkinta oli hänestä hyvällä tasolla. Suomen ja Viron välinen Balticconnector-kaasuputki vaurioitui lokakuussa 2023. Varsin nopeasti keskusrikospoliisi kertoi epäilevänsä asiasta kiinalaisalusta. Myös Viro päätynyt samanlaiseen lopputulokseen.
9:40
Katso Savolaisen haastattelu tästä.