Talouden kriisiytyminen on lisännyt perheiden hätää – lasten ja nuorten hyvinvointia voi turvata yksinkertaisella tavalla

Aiheesta keskusteltiin Porin SuomiAreenassa.

– Lasten mielenterveyden oireilu on tosiasiassa alkanut jo 2000-luvun alkupuolella ja lisääntynyt siitä jatkuvasti. Varsinaisesti mielenterveyden ongelmat eivät ole lisääntyneet, mutta oireilu on lisääntynyt. Lapset ja nuoret osaavat kertoa olostaan ja sanoittaa pahaa oloaan, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo.

Kun huoli herää, pitäisi pysähtyä kuuntelemaan mitä lapsella tai nuorella on mielessä ja mistä kaikesta on kyse. 

– Ensin pitää arvioida ongelma ennen kuin lähdetään ratkaisemaan sitä. Taustalla voi olla kiusaamista, kaltoinkohtelua, kuormitusta, oppimisvaikeuksia, neuropsykiatrisia häiriöitä tai muita häiriöitä. Aina ei ole kysymys masennuksesta tai ahdistuksesta, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anita Puustjärvi Kuopion yliopistollisesta sairaalasta sanoo.

Puustjärvi huomauttaa, että lasten ja nuorten mielenterveyden hoito vaatii pitkäjänteisyyttä.

Lue myös: Mielenterveysongelmat ovat jo yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle – Kriisipuhelimeen tulee yli 400 000 yhteydenottoa vuodessa

Some lisännyt pahoinvointia

Lastenpsykiatrian erikoislääkärin mukaan nykyisessä somemaailmassa on omat vaaransa, jotka osaltaan ovat lisänneet lasten pahoinvointia.

– Nyt tiedetään, että esimerkiksi pienten lasten ruuduille altistuminen on vaaraksi psyykkiselle kehitykselle. Myös se on riskitekijä lapsen normaalin kehityksen kannalta, jos pienen lapsen kanssa oleva aikuinen on paljon ruutunsa takana, Puustjärvi sanoo.

Mielenterveyttä edistäviä ja ongelmia ehkäiseviä keinoja ovat riittävä lepo, riittävä liikunta, hyvä ravinto, sosiaaliset suhteet ja mielekäs tekeminen, Pekkarinen listaa. 

– Kaikissa näissä on lasten ja nuorten elämässä tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana heikennystä. Jos fokusoimme näihin, voimme jo ennaltaehkäistä hyvin paljon ongelmia. Vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuuteen.

– Perheessä, jossa ei ole hyvää ravintoa, jossa ei liikuta eikä nukuta ei voi kasvaa terveitä yksilöitä. Sen kaikki tutkimuskin osoittaa, Pekkarinen huomauttaa.

Lue myös: Nuorilla kriisipuhelimeen soittavilla miehillä aiempaa pahempi olo, kertoo Mieli ry

Perheessä koettu stressi vaikuttaa lapsiin

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lasten ja nuorten kasvatuksesta ja hyvinvoinnista.

– Lapsella ja nuorella iän myötä lisääntyy myös oma vastuu, mutta hän kasvaa ikäänkuin meidän aikuisten kuvaksi. Monessa perheessä tehdään todella paljon töitä. Niissä perheissä, joissa ei ole töitä, voidaan muista syistä huonosti. Kaikki tämä heijastuu lapsiin.

– Yksi taakka, joka lisää lasten mielenterveysongelmia tutkitusti, on perheessä koettu taloudellisiin ja parisuhteisiin liittyvä stressi. Pyydän, että näihin asioihin kiinnitetään erityistä huomiota eikä heikennetä perheiden taloudellista tilannetta. Se on yksinkertainen tapa turvata lasten ja nuorten hyvinvointi, kun vähennetään stressiä perheissä, Pekkarinen sanoo.