Miksi nuori vahingoittaa itseään? "Itsetuhoisuus on se, millä pääsee osastolle"

SuomiAreenassa käytiin vilkasta keskustelua nuorten itsetuhoisuuden syistä ja ehkäisystä. 

Itsensä vahingoittaminen: mitä se tarkoittaa ja miksi nuoret tekevät niin?

Professori Anu Raevuoren mukaan itsensä vahingoittamisella tarkoitetaan mitä tahansa itseen kohdistettua tekoa, josta seuraa tarkoituksellista fyysistä vahinkoa. 

Itsetuhoisuus voi olla tapa käsitellä henkistä kipua tai muuttaa näkymättömiä ajatuksia sekä tunteita näkyviksi sekä rankaista itseään tai herättää hoitotarve.

Raevuori kertoo, että Lääkärilehdessä tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan 2010-luvun jälkeen sellaisten 13-24-vuotiaiden suomalaisnuorten määrä on kasvanut voimakkaasti, jotka ovat vahingoittaneet itseään vähintään kerran vuodessa niin vakavasti, että tilanne johti sairaalahoitoon, varsinkin tyttöjen ja nuorten naisten joukossa. 

Hän painottaa, että itsensä vahingoittamisen taustalla on usein toivottomuutta, taakkana olemisen tunnetta, vaikeuksia lähisuhteissa sekä muita mielenterveyden häiriöitä kuten masennusta ja ahdistusta.

Lue myös: "Pitääkö harkita itsemurhaa, että saa apua?" Itsetuhoisia nuoria on niin paljon, että osa nukkuu patjoilla osaston lattialla

Yhteiskunnan rooli ja nuorten ymmärtäminen

Paneelissa nousi esiin kysymys siitä, ymmärtävätkö aikuiset nuoria ja heidän maailmaansa. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) toi esille, että mielenterveysongelmien kasvu on huolestuttavaa ja että vanhempien lisäksi koko yhteiskunnalla on peiliin katsomisen paikka. 

– Ei voi väittää, että me kaikkia nuoria ymmärrämme, mutta varmasti yritys on kova, Juuso totesi.

Psykoterapeutti ja Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gerkov puolestaan painotti kasvurauhan merkitystä.

– Onko nuorilla oikeasti lupa yrittää, erehtyä, kasvaa ja kokeilla? Ymmärrämmekö me sitä, mitä kaikkea ihan normaaliin nuoruuteen kuuluu?

Gerkov nosti esiin tarpeen antaa nuorille lupa yrittää ja epäonnistua, kasvaa ja kokeilla ilman liiallisia suorituspaineita. Itsetuhoisuuden taustalla on usein pyrkimys tehdä näkymättömät ongelmat näkyviksi, ja nuorelle tulisi tarjota parempia keinoja käsitellä pahaa oloa.

Nuorten hoitojärjestelmän haasteet ja parannuskeinot

SDP:n kansanedustaja ja eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmän puheenjohtaja Ville Merinen toi esiin, että itsetuhoisuus on luonnollinen mutta vakava ilmiö, joka vaatii välitöntä puuttumista. 

Hän korosti, että nuorelle on tärkeää löytää joku, jolle voi puhua avoimesti ajatuksistaan.

– Ensimmäisiä tekoja oli aina lopettaa se toiminta, koska se jatkuessaan aiheuttaa vain harmia, Merinen sanoi viitaten omaan kokemukseensa nuorten kanssa työskentelystä psykoterapeuttina.

Lue myös: Katri, 33, on elänyt vuosia itsetuhoisten ajatusten kanssa väsyttyään äitiyden vaatimuksiin: "Olen vain kellunut mustassa mönjässä"

Merinen myös korosti, että nuoret tietävät viimeistään itsetuhoisten tekojen johtavan hoitoon, jos apua ei ole ollut saatavilla aiemmin.

– Mielestäni se on vähänsurullinentilanne, ettänuorettietää jo, ettäitsetuhoisuus on se, milläpääseeosastolle. Nuoretkyllätasantarkkaantietää, ettänäinpitkälle se pitää mennä, mikä on ei ole hyvätilanne, Merinen lisää.

Mieli ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa muistutti, että matalan kynnyksen palvelut, kuten Sekasin-chat ja kriisipuhelin, ovat tärkeitä nuorten ja heidän läheistensä tukemisessa.

– Valitettavasti vanhemmatkin jäävät kovin yksin sen tuskan kanssa, jota nuorten itsetuhoisuudesta aiheutuu, hän sanoi.

Yhteiskunnalliset ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet

Paneelissa painotettiin, että nuorten elämää tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Harrastusten ja sosiaalisten kontaktien merkitys on suuri, ja nuorten yksinäisyyteen tulisi puuttua tehokkaasti. 

Ministeri Juuso toi esiin tarpeen järjestää nuorille harrastuksia, jotka eivät keskity kilpailuun vaan tarjoavat rentoa yhdessäoloa.

– Meidän pitäisi pystyä luomaan harrastuksia, jotka eivät tähtää kilpailuun ja menestykseen, vaan ovat helposti kaikkien saatavilla, hän sanoi.

Myös muut paneeliin osallistuvat penäsivät ennaltaehkäisyn puolesta.

Läheisten rooli nuoren tukemisessa

Paneelissa todettiin, että perheen ja läheisten tuki on tärkeässä roolissa nuorten itsetuhoisuuden ehkäisemisessä. Vanhempien tulee ylläpitää keskusteluyhteyttä nuoren kanssa, tarjota tukea ja kannustusta sekä auttaa löytämään vaihtoehtoisia tapoja käsitellä vaikeita tunteita. 

Lue myös: Viiden lapsen isä Jani on yrittänyt itsemurhaa kolmesti

Merinen korosti, että itsetuhoisuudesta voi toipua ja, että vanhempien tulee uskoa nuoren mahdollisuuksiin parantua. 

– Se ei ole mikään Voldemort, jonka nimeä ei saa mainita, hän viittasi suosittuun Harry Potter -kirjasarjaan.

Toivon ylläpitäminen

Paneelin lopuksi korostettiin toivon merkitystä. Merinen kertoi saavansa voimaa ajatuksesta, että nuoret saavat hyvää hoitoa ja, että loppujen lopuksi kaikki on ihan hyvin.

Ministeri Juuso painotti, että hallituksen lakihankkeet pyrkivät parantamaan mielenterveyspalveluita ja niiden saatavuutta. 

– On tärkeää, että puhutaan niistä avoimesti, tehdään lakihankkeita ja ohjataan hyvinvointialueita toimimaan niin, että palveluiden vaikuttavuus ja jatkuvuus on kärjessä, hän sanoi.

Lue myös: Valta-osa toipuu itsemurhayrityksestä, psykologi vakuuttaa: "Sietämättömät olotilat ovat todellisia, mutta ohimeneviä" – täältä saat tukea itsetuhoisuuteen

Vesikansa mainitsi, että yksikin positiivinen keskustelu voi muuttaa nuoren elämän suunnan.

– Sekaisin chatissa tai kriisipuhelimessa se yksikin keskustelu on saattanut muuttaa elämän. Se on auttanut nukkumaan ja helpottanut sillä hetkellä sitä pahaa oloa, hän kertoi.

Toivon ylläpitäminen ja nuorten tukeminen arjessa ovat avainasemassa ongelman ratkaisemisessa.

Katso koko nuorten itsetuhoisuutta käsittelevä paneelikeskustelu MTV Katsomossa!