Talousahdinko uhkasi kuristaa Suomen menestyksekkään perinnelajin henkihieveriin – "Olimme lähellä pohjanoteerausta"

Päävalmentaja Antti Kuisman usko Ilkka Herolan ja Eero Hirvosen tähdittämään yhdistetyn maajoukkueeseen on kolmen kuukauden työttömyyden jäljiltä ennallaan. Hiihtoliiton karu taloustilanne uhkasi kuristaa lajin henkihieveriin ja katkaisi työsopimukset, muttei murentanut urheilijoiden eikä joukkueen tavoitteita.

Kuisma on myös vakuuttunut siitä, että joukkue voi vaikuttaa taloudellisiin toimintaedellytyksiinsä tehokkaimmin urheilullisin tuloksin.

– Sopimusneuvotteluihin on hyvä lähteä tulos edellä. Taloudellista tilannetta helpottaa varmasti eniten se, jos pärjäämme joukkueena aiempaa paremmin, Kuisma kiteyttää asian.

– Ensi talven tavoitteemme ovat ennallaan, enkä näe mitään syytä, miksi niitä pitäisi ryhtyä vetämään takaisin vetoamalla siihen, ettei ollut rahaa. Haluamme sitä suuremmalla syyllä näyttää, että pystymme vaikka väkisin valmentautumaan paremmiksi kuin edellisellä kaudella.

Samalla Kuisma kuvaa kevään tunnelmia "karuiksi" ja jopa "katastrofaalisiksi". Kuisman sanoista aistii, ettei laji juuri pahemmasta romahduksesta selviäisi.

– Luulen, että olimme ainakin lähellä pohjanoteerausta, josta suunta voi olla vain ylöspäin. Seuraava napsu olisi, että viimeinen sammuttaa valot ja laittaa ovet lukkoon.

Lantit jäivät mäkeen

Oberstdorfin leiriltä tavoitetun Kuisman ajatukset kääntyvät nopeasti Hiihtoliiton ja yhdistetyn korjausliikkeisiin.

– Meillä on nyt hyvä meininki myös lajiliitossa. Siellä viedään joukkueiden kanssa keskustellen hommaa kestävästi ja läpinäkyvästi eteenpäin. Nyt meillä on ihan erilainen pohja pysyä pystyssä näinä maailman aikoina. Meillä on uuden nousun aika, Kuisma vakuuttaa.

Yhdistetyn maajoukkueen korjausliikkeestä seurasi kipeitä valintoja. Kaikkia katkolla olleita työsopimuksia ei voitu jatkaa heti. Piti priorisoida, ja siitä seurasi esimerkiksi päävalmentajan kolmen kuukauden työttömyys.

Olympiakomitean tukipaketti suunnattiin mäkivalmennukseen, hyppyvälineiden kehitykseen ja kärkiurheilijoiden toimintamahdollisuuksiin.

– Kaikki muu oli toiminnan jatkon kannalta toissijasta. Olimme niin syvässä suossa, Kuisma korostaa.

Tilanne on edelleen tukala, kun edessä on arvokisatalvi ja maailmancupin kiertue koukkaa esimerkiksi Japaniin saakka. Tavoitteisiin tähdätään Herolan ja Hirvosen johdolla. Muut joutuvat näillä näkymin ahtaammalle.

– Artisti maksaa -menetelmällä mennään, Kuisma harmittelee tilannetta, jossa muille maajoukkueurheilijoille ei pystytä järjestämään ilman omaa rahoitusta kuin pari kotimaan leiriä.

– Jeesiä tarvittaisiin edelleen, ja olisi hieno tarina rakenteilla, Kuisma antaa vinkin mahdollisille tukijoille.

Hieno tarina rakentuu siitä, miten urheilijat ovat kyenneet kaiken epävarmuuden keskellä keskittymään harjoitteluun ja kehityskohteisiinsa.

– Meillä on kokeneita, itseohjautuvia, fiksuja urheilijoita, jotka ovat luottaneet meidän systeemiimme. He pystyvät tekemään oikeita asioita myös tällaisessa tilanteessa, Kuisma kehuu.

– Tässä olisi käynyt huonommin, jos urheilijat olisivat menettäneet motivaationsa ja valmentajat olisivat hakeutuneet työttömyyden aikana muihin töihin. Mutta tiimi säilyi onneksi ennallaan, ja pääsemme jatkamaan tästä kevääseen.

Herolan hopea kaipaa seuraa

Maajoukkueen virallinen tavoite on saada kaksi urheilijaa maailmancupin kokonaispisteissä kärkikymmenikköön ja kaksi muuta urheilijaa 30 parhaan joukkoon. Herola ja Hirvonen ovat parhaalla tasollaan jykevästi kärkikymmenikön urheilijoita, ja kaksikon omat tavoitteet ovat varmasti Kuisman määritelmää hohdokkaampia.

Eivätkä lajin kärkiurheilijat halua jättää Herolan vuoden 2021 MM-kisojen hopeaa ainoaksi.

– Tietysti MM-kisoihin lähdetään aina mitalinkiilto silmissä, Kuisma vahvistaa.

Urheilullisten tavoitteiden rinnalle päävalmentaja nostaa jatkuvuuden varmistamisen. Maajoukkue kestää yhden rikkonaisen kevään, mutta koko olympiadin (2022–2026) tavoitteet ovat uhattuna, jos työpäiviä hukataan myös jatkossa.

– Yleensä näitä hommia tehdään olympiadi kerrallaan, joten toivottavasti saamme taas systeemin toimimaan sillä tavalla entiseen tapaan, että saisimme tehtyä sopimukset olympialaisiin asti, Kuisma toivoo.

Milanossa ja Cortina d'Ampezzossa järjestettävät talviolympialaiset kilpaillaan helmikuussa 2026. Alkavalla kaudella kilpaillaan MM-mitaleista Trondheimissa.