Hiihtoliiton talouskurimus vaikeuttaa jatkuvasti toimintaa. Antti Aallon MM-normaalimäen 12. sija oli väläys, joka ei saa peittää kokonaiskuvaa.
Suomalainen mäkihyppy on ollut kriisissä yli vuosikymmenen, mutta viime kausi oli paras moneen vuoteen.
Täksi kaudeksi miesten maajoukkueen päävalmentaja vaihtui Lauri Hakolasta slovenialaiseen Igor Medvediin. Tuloskäyrä painui jälleen alaspäin. Medved on Suomen mäkihyppyhistoriassa vasta toinen ulkomaalainen päävalmentaja. Edellinen oli vuosina 2016–18 tehtävässä toiminut itävaltalainen Andreas Mitter.
STT kysyi Norjan Trondheimissa järjestettävissä pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailuissa Suomen maajoukkuemiehiltä sekä Hiihtoliiton mäkihypyn ja yhdistetyn lajikoordinaattori Mika Kojonkoskelta, miten fyysisen runttaamisen sijaan teknistä tekemistä painottavan Medvedin opit ovat purreet?
– Ei ne ainakaan tuloksissa ole näkyneet. Kun tulosta tulee, toimii asiat, joita on tehty. Niin se yleensä menee, vuosi sitten lentomäen MM-kilpailuissa seitsemänneksi yltänyt Niko Kytösaho sanoi.
Lue myös: Suomalaisurheilija järkyttyi kesken kisan MM-hiihdoissa – "Teki kylmää"
Kytösaho harjoitteli kuivan maan kauden omillaan ja asui Itävallassa, joten otanta Medvedistä oli lyhyt ennen marraskuista maailmancupin alkua. Sittemmin kokemuksia on kertynyt.
Eetu Nousiainen ja Vilho Palosaari ovat olleet tekemisissä Medvedin kanssa vielä vähemmän ennen MM-reissua.
– Vaikea sanoa, kun en ole ollut hänen valmennuksessaan. Mika Kojonkosken kanssa olen tehnyt hommia, mutta aika samoja asioita haetaan, Palosaari sanoi.
Samaa kieltä
Palosaaren kausi on ollut vaikea, eikä hän ole kilpaillut maailmancupissa kuin kerran. Pahan polvivamman viime kauden lopussa saanut Nousiainen toipui kisamäkiin vasta alkuvuodesta.
– Continental-cupissa näimme ensimmäisen kerran Igorin kanssa kauden aikana. Sapporossa pyörimme enemmän yhdessä. Aika pintaraapaisu. Puhumme hyvin pitkälti samaa kieltä teknisissä asioissa, 27-vuotias Nousiainen sanoi.
Lue myös: Suomen parhaan mäkihyppääjän pakka myllääntyi – kommunikaatio-ongelmia
Nousiainen palasi Sapporossa maailmancupiin lähes vuoden jälkeen ja ylsi molemmissa kilpailuissa ainoana suomalaisena toiselle kierrokselle. Trondheimissa häntä ei valittu normaalimäkeen, jossa maajoukkueen 29-vuotias nestori Antti Aalto säväytti 12. sijalla.
Hyvä suoritus ei saa peittää kokonaiskuvaa. Aallon 11. sija Rukan tynkäkisasta on kauden paras suomalaissijoitus maailmancupissa. Hänen ja Nousiaisen lisäksi myös Kytösaho ja Kasperi Valto ovat yltäneet pisteille. Sama kvartetti keräsi pisteitä myös viime kaudella, mutta huomattavasti varmemmin kuin nyt.
– Ei kautta voi väittää hyväksi. Tämä on ollut vaikea kausi, Kojonkoski myönsi.
Huipulla tungosta
Kun Suomen mäkihypyn kärki on kapea, vaikuttavat esimerkiksi loukkaantumiset armotta. Muitakin hidastavia tekijöitä on ollut. Nuorista 21-vuotias Valto suoritti viime vuonna varusmiespalveluksen, ja 20-vuotias Palosaari on kipuillut matkalla nuoresta urheilijasta aikuiseksi.
Kojonkoski mainitsee historian painolastin, jonka nuoret joutuvat kohtaamaan matkalla huipulle. Mäkihyppykansan odotukset ovat korkealla, kuten kahden vuoden takainen nuorten maailmanmestari Palosaari on joutunut huomaamaan.
– Matti Nykänen, Toni Nieminen ja Janne Ahonen nousivat lähes suoraan kansalliselta tasolta kansainväliselle huipulle, Kojonkoski sanoi.
Teinitähtiä ei tule enää muualtakaan.
– Nykyään huipulle noustaan paljon aikuisempana. Taustalla on iso tasonnosto koko lajissa, Kansainvälisen hiihto- ja lumilautailuliiton FIS:n tehtävissä Trondheimissa ollut Kojonkoski kertoi.
Kuviot muuttuivat
Suomi saavutti vielä vuonna 2010 lentomäen MM-joukkuekilpailun pronssin. Tuon jälkeen aikuisten arvokilpailumitaleja ei ole tullut. Suomi on pudonnut suurmaiden joukosta kaikilla sektoreilla.
Kun viidestä MM-hyppääjästä kolmen valmistautuminen kauteen oli repaleinen, ei ole ihme, ettei tulosta ole tullut. Lisäksi kaikkia on moukaroinut Hiihtoliiton heikko taloustilanne, joka osaltaan ajoi 25-vuotiaan Kytösahon "yksityisyrittäjäksi".
– Viime keväänä mietimme, onko meillä ollenkaan mäkihyppymaajoukkuetta ja kansainvälistä toimintaa. Olympiakomitean tuella saimme uuden päävalmentajan, Kojonkoski avasi Medvedin palkkaamista.
– Kesän ja syksyn aikana saimme parsittua, että voimme olla mukana. Varustepuolelta jäi paljon tekemättä kesällä. Huoltovastaavan saimme lokakuussa.
Hyppääjistä Valto ja Aalto muistuttavat maltin merkityksestä.
– Kuviot muuttuivat paljon. Tekniikkapuoli ja kaikki ovat murrosvaiheessa, eikä ole valmista. Yksi steppi taakse ja kaksi eteen, Valto kuvaili vähän samaan tapaan kuin maajoukkueen 2010-luvun alun päävalmentaja Pekka Niemelä.
– Herkästä lajista on kysymys. Asiat pitäisi vakioida, että pystyy viemään hommaa eteenpäin, Aalto kertoi.
Olympiaprojektin rakentamista
Suomalaishyppääjät eivät voi jäädä askelissaan taka-asemiin ikuisesti, mutta riittääkö tämä kausi edes viime kauden lopun tasolle pääsemiseen?
– Minusta tuntuu, että olen astunut jo vähän eteenpäin, Valto hymyili.
Pidemmälle pääsemiseen on vielä matkaa, vaikka Valto lukeutui MM-normaalimäen 26. sijalla onnistujiin.
– Olen saanut kiinni hyppäämisestä viime aikoina. On Medved varmaan saanut ajettua asioita sisään.
Kuinka paljon Hiihtoliitto antaa aikaa Medvedille?
– Sopimus on 1+1-muotoa. Olemme rakentamassa olympiaprojektia, Kojonkoski silmäili vuoteen 2026.
– Olisimme halunneet jatkaa Lauri Hakolan kanssa, koska hän sai maajoukkuetoiminnan ja toimintakulttuurin muutoksen hyvään vauhtiin.
Hiihtoliiton taloustilanne asettaa raamit valmentajien sekä huollon sopimuksiin, välinetestaukseen ja -kehittelyyn sekä leiritykseen.
– Taloustilanne ei todellakaan ole hyvä. Ilman resursseja on vaikea olla mukana kilpailussa. Eikä ole resursseja tehdä pitkiä sopimuksia. Igor on mukana olympiaprojektissa, mutta pitää muistaa kokonaisuus, Kojonkoski kertoi ennen kuin maajoukkue siirtyi MM-kilpailujen toisella viikolla suurmäkeen.