Liiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi ei koe taloustilannetta maailmanlopuksi.
Suomen Hiihtoliitossa tiedetään karulla tavalla, kuinka haasteellista urheilujärjestön pyörittäminen voi taloudellisesti Suomessa olla, kun vanhat velkataakat painavat hartioilla ja uusiakin takapakkeja on tullut tyrmäävillä iskuilla.
Hiihtoliiton ja sen kaupallisen yhtiön Nordic Ski Finland Oy:n talousongelmat ovatkin olleet näyttävästi esillä eri medioissa. Esimerkiksi Iltalehti uutisoi Hiihtoliiton talouden olevan "kuralla". Sen verran syvissä vesissä Hiihtoliitossa uidaan, että lokakuun loppuun mennessä haetaan muutosneuvotteluilla ja muilla toimenpiteillä vähintään 350 000 euron säästöjä.
– Tilanne on vakava. Ei muutosneuvotteluita aloiteta, ellei tilanne ole vakava. Mutta meillä on selkeä sopeuttamisohjelma. Tarvitaan vaikuttavia toimenpiteitä, että säästötavoite toteutuu ja ydintoiminnat turvataan. Ei tilanne ole kuitenkaan mikään maailmanloppu, niin kuin on maalailtu. Toiminta jatkuu ja yhdessä tästä selvitään, sanoo Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi STT:n haastattelussa.
Lomautukset, henkilöstövähennykset ja kaikki mahdolliset kulusäästöt kuuluvat keinovalikoimaan.
– Myös tulopuolta yritetään luonnollisesti vahvistaa, kertoo Haapasalmi.
"Hiihtoliitto oli kuilun partaalla"
Hiihtoliiton talousongelmat ovat monisyiset. Liiton taloutta rasittaa esimerkiksi vuositasolla 170 000 arvoinen velkamaksu Lahden 2017 hiihdon MM-kisoista. Lahden hiihtokarkeloiden jälkimainingeissa liiton omapääoma oli pahimmillaan peräti 3,5 miljoonaa euroa pakkasen puolella.
– Ihan tolkuttomalla tavalla koko taloudellisen riskin harteilleen saanut Hiihtoliitto oli tuolloin kuilun partaalla. Siitä on kuitenkin noustu ja oman pääoman miinusta on pienennetty jo yli 1,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi pitkän tähtäimen taloussuunnitelma on toteutunut suunniteltua selvästi paremmin ennen kuluvan kauden haasteita, Haapasalmi toteaa.
Suuren velan maksaminen Lahden kaupungille jatkuu vielä kymmenen vuotta. Viime kaudella taloutta rasittivat esimerkiksi voimakas panostaminen MM-kisoihin ja yleinen hintatason nousu maailmalla.
Sitten oli vielä Helsinki Ski Weeks, joka oli liitolle iso taloudellinen pettymys. Tapahtumaa ei ensi vuonna järjestetä Helsingin Olympiastadionilla, vaikka urheilijat tykkäsivät ja kaupunkilaiset saivat suositun lähiliikuntapaikan keskelle Helsinkiä.
– Jos peilataan kokonaisuutta, niin kyllä yhteiskunnallinen tilanne heijastuu myös meihin auttamatta. Me elämme taloudellisesti kahdesta asiasta: ensinnäkin huippu-urheilusta, mikä on meille investointierä ja toisaalta elämme myös tulovirrasta. Nyt kun investointierään kohdistuu korotuspaineita, kuten esimerkiksi lentojen ja majoitusten hintojen nousun puolesta, niin se tietenkin nostaa kuluja. Ja kun taas sponsori -ja tulopuoli ei seuraa sitä, niin syntyy ero, mikä meidän täytyy paikata. Tällä hetkellä taistelemme sen kanssa, että miten pystymme turvaamaan huippu-urheilun, tukemaan seuroja ja myös kehittämään olosuhteita, sanoo Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen STT:lle.
"Aivan käsittämätön väite"
Huippu-urheilun turvaaminen on myös herättänyt keskustelua. Entinen kilpahiihtäjä ja nykyinen hiihtokommentaattori Jari Isometsä sanoi MTV:n haastattelussa, ettei Suomella ole liiton huonon taloustilanteen takia edes A-maajoukkuetta.
– Aivan käsittämätön väite. Meillä on kaikki maajoukkueet nimetty, vaikka ne nimettiin tavallista myöhemmin. Emme tienneet aiemmin taloustilanteen takia, mihin meillä on mahdollisuuksia. Nyt kaikki maajoukkueet on kuitenkin nimetty, ja kaikki urheilijat myös treenaavat normaalisti, Haapasalmi toteaa.
LUE MYÖS: Hiihtoliiton talousahdinko näkyy huolestuttavalla tavalla – Jari Isometsä lataa karua tekstiä: "Raa'asti sanottuna meillä ei ole maajoukkuetta"
Selvää kuitenkin on, että liiton säästötoimet tuntuvat myös maajoukkuehiihtäjien tekemisessä, koska urheilijoille tärkeitä leiripäiviä on vähennetty tuntuvasti. Moni voisi kuvitella, että sillä annetaan etulyöntiasema muiden maiden hiihtäjille.
– Totta on, että leiripäivien määrää on vähennetty. Olemme katsoneet, että mitkä ovat meille elintärkeitä asioita. Leiripäiviä on vähennetty, mutta jokapäiväistä harjoittelua on puolestaan tehostettu. Turvaamme urheilijoiden harjoittelun ja tuemme valmentajia, Hämäläinen kertoo.
Iivo Niskasen kaltainen paljon tienaava supertähti pystyy kuitenkin itse järjestämään omat harjoitusolosuhteensa. Hän onkin jättäytynyt maajoukkueesta sivuun.
– Iivo teki taustajoukkoineen päätöksen jo aiemmin, eli se ei ole tästä talouskeskustelusta riippuvainen ollenkaan. Tämä asia on valitettavan väärällä tavalla haluttu tulkita, Haapasalmi sanoo.
Nähtäväksi jää, taittuvatko liiton taloushuolet nyt tehtäviin päätöksiin vai leijuvatko talouden mustat pilvet liiton yllä tulevina vuosinakin niin, että totuttu urheilumenestys olisi uhattuna.
– Teemme porukalla kaikkemme, jotta urheilijoillamme on mahdollisuus menestyä jatkossakin, Haapasalmi ja Hämäläinen päättävät.