Luonnon monimuotoisuutta tulisi ajatella yhtenä pääoman muotona taloudellisen ja sosiaalisen pääoman rinnalla. Tämä oli taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasguptan pääviesti talouspoliittisessa konferenssissa Helsingissä tänään.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama talousneuvosto järjesti tänään talouspoliittisen konferenssin ekologisesti kestävästä talouspolitiikasta.
Tilaisuuden pääpuhuja oli taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasgupta.
Dasguptan johdolla valmistui viime vuoden raportti, jonka mukaan luonnon monimuotoisuutta tulisi ajatella yhtenä pääoman muotona taloudellisen ja sosiaalisen pääoman rinnalla.
– Ryöstämme luontoa, koska se on liian halpaa. Hinta on jopa miinuksen puolella. Paljon luonnossa on ilmaista, kuten valtameret ja ilmakehää voi käyttää päästöjen kaatopaikkana ilmaiseksi, totesi Dasgupta talouspoliittisessa konferenssissa tänään.
Luonoon monimutoisuuden säilyttäminen on vaikea haaste
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan Dasgupta lähetti väkevän viestin suomalaisille.
– Professori muistutti meitä hyvin siitä, että se tapa, jolla mitataan hyvinvointiamme bruttokansantuotteella, on liian kapea tapa hahmottaa maailmaa.
– Ymmärrys luonnon minimuotisuudesta tekee vielä kipeämpää kuin ilmastoinmuutoksen torjunta. Se on haasteena vaikeampi, mutta samalla on myös paikallisesti mahdollista ratkoa. Uskon että olemme oikealla uralla ja tämä tilaisuus tänään lisäsi ymmärryksemme paljon, pohti Saarikko MTV Uutisille tilaisuuden jälkeen.
Tuntuvat korvaukset luonnonvarojen ylikulutuksesta
Professori Dasguptan mukaan luonnonvarojen ylikulutuksesta pitäisi maksaa tuntuvia korvauksia. Paikallisella tasolla tämä onnistuisi suhteellisen helposti. Kansainvälisesti se voi olla hankalampaa. Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari uskoo kuitenkin asian etenevän myös kansainvälisesti.
– Tällä hetkellä odotamme myös YK:n diversiteettikokousta, jota on pandemian takia jouduttu siirtämään useampaan otteeseen. Toivottavasti se on pian tulossa ja sieltä odotamme merkittäviä toimia, joita Suomi tukee kansainvälisesti biodiversiteetin hupenemiseksi, kertoi Kari.
Ympäristöministeriössä selvitetään parhaillaan, kuinka professori Dasguptan oppeja voidaan hyödyntää suomalaisessa politiikassa ja päätöksenteossa. Tämä työ valmistuu ensi vuoden alussa.