Kirja-arvio: Näin pankit taikovat rahaa tyhjästä – riittävätkö varat jos pahin tapahtuu?

Pitkän linjan taloustoimittaja ja talousasioista useita kirjoja kirjoittanut Hannu Sokala aloittaa uusimman kirjansa ihmettelemällä, kuinka raha ilmaantuu maailmaan tyhjästä. Todellakin, tyhjästä! 

Tällainen väite koukuttaa lukijan hyvin mukaan välillä hieman vaikeaselkoiseen kirjaan, jossa käsitellään pääasiassa pankkien toimintaa. 

Kun pankin asiakkaalle myönnetään vaikkapa asuntolaina, pankki ikään kuin luo rahaa tuon lainan verran. 

Lainaan annettua rahaa ei oteta pankin muilta tileiltä, holvista tai mistään erityisestä paikasta vaan se luodaan tutkijoiden käyttämän termin mukaan “ex nihilo”. Kyseinen latinankielinen termi tarkoittaa “tyhjästä”.

Tällainen rahaa tyhjästä -idea keksittiin jo 1600-luvulla Lontoossa

Asiantuntijat pitävät tilannetta normaalina

Lainaa myönnettäessä pankki kirjaa lainan taseensa vasemmalle puolelle eli varoihin ja samanaikaisesti taseen oikealle puolelle eli velkoihin.

Tästä havainnoista innostuneena tai hämmästyneenä Sokala kyselee pankkien etujärjestöltä Finanssialalta mutta myös pankkeja valvovalta viranomaiselta eli Finanssivalvonnalta, mistä oikein on kysymys. 

Sokalan näkemys on, että kansalaisille ei ole kerrottu riittävästi rahan luomistavasta, eivätkä asiantuntijat tätä väitettä varsinaisesti kiistäkään. 

Merkittävä kysymys on, riittääkö raha, jos pankeille käy jotain ikävää. Suomessa pankkitalletukset on suojattu sataantuhanteen euroon saakka. Näin ainakin teoriassa. 

Todellisuudessa talletussuojarahastossa on alle prosentti rahaa talletusten määrästä. Finanssialan Arno Ahosniemi rauhoittelee sanomalla, että pankkien konkursseja tapahtuu hyvin harvoin. “On vain lähdettävä siitä, että pankit pysyvät pystyssä”, Ahosniemi sanoo. 

Lue myös: Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn varoittaa hallitusta EU:n tarkkailuluokasta –  Purran saksia voidaan taas tarvita

Pääomavaatimukset jarruttavat antolainausta

Vaikka rahaa luodaankin tyhjästä, ei pankki voi loputtomasti luoda rahaa vaan pankilla täytyy olla ainakin tietty määrä talletuksia. Esimerkiksi määräaikaistalletukset voidaan lainata sellaisenaan eteenpäin. 

Pääasiassa kaikki muut rahat, jotka pankki saa talletuksina, voidaan lainata eteenpäin pääomavaatimusten sallimissa puitteissa. 

EU-alueella pääomaa pitää olla 10,5 prosenttia eli esimerkiksi Suomessa vaikkapa Nordealla täytyy olla 10,5 prosenttia vastuista eli pankin myöntämistä lainoista ja sen tekemistä sijoituksista. 

Pankkikriisit vaarana

Sokalan koko kirjan pointti on se, että tilanne ei voi jatkua nykyisenkaltaisena, koska järjestelmä, jossa rahaa luodaan tyhjästä, johtaa ennemmin tai myöhemmin pankkikriiseihin. 

Perusongelma on se, että jos pankeilla menee hyvin, voitot jäävät niille itselleen. Jos pankeilla menee huonosti, ne pelastetaan veronmaksajien rahoilla. 

Koko pankkien logiikka on kirjan mukaan toimia hieman riskipitoisesti, jotta pankit saisivat hyvät voitot. Samaan aikaan juuri liian riskipitoiset toimet muodostavat vaaran, että pankki saattaa lopulta kaatua veronmaksajien syliin.

Sokalan kirjan yksi luku kuuluukin, että “pankit on luotu kaatumaan”. Viimeisimpänä merkittävänä esimerkkinä on sveitsiläinen Credit Suisse, joka kaatui kilpailijansa syliin viime vuonna. Myös Yhdysvalloissa kaatui samaan aikaan muutama kohtuullisen iso pankki. 

Credit Suisse oli muun muassa antanut huumekauppiaiden pestä rahaa Bulgariassa ja pannut miljardeja muihin epämääräisiin hankkeisiin. Mosambikissa pankki sekaantui paikalliseen korruptioskandaaliin. Riskiä oli siis otettu ja lopputuloksena pankkia ei enää ole olemassa.

Mitä jos vain valtioilla tai keskuspankeilla olisi rahanteko-oikeus

Sokola yhtyy niiden näkemykseen, jonka mukaan pankeilta pitäisi poistaa oikeus luoda rahaa ja tämä oikeus pitäisi siirtää valtioille ja keskuspankeille. 

Käytännössä pankit voisivat lainata tämän jälkeen rahaa vain sen verran, kun ne ovat keränneet talletuksina holveihinsa. 

Kirjassa todistetaan monipolvisesti, kuinka tämä uudistus vahvistaisi demokratiaa ja jopa talouden suhdanteet tasaantuisivat. 

Toki kirjassa myönnetään, että joitakin ongelmia tämä voisi tuoda mukanaan. Pankkien luotonanto voisi tyrehtyä eli tulisi niin sanottu luottolama. Myös korkotaso voisi heilahdella nykyistä enemmän tai inflaatio voisi päästä valloilleen. 

Hämärä taloustodellisuus

Sinänsä voi kysyä, että jos tämän Sokalan kirjassa laajasti esitellyn “valtiorahan” käyttöönotto olisi niin järkevää, miksi sitä ei ole jo otettu käyttöön?

Suomalaisekonomisteista kirjassa pääsee laajasti ääneen vasemmistohenkinen STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, jonka väitöskirja käsittelee muun muassa tätä niin sanottua täysvarantojärjestelmää. 

Oikeistohenkinen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Aki Kangasharju haukkui Lainàn omassa kirjassaan Talouden ilmestyskirja täysin harhapolulla olevaksi ekonomistiksi. 

Lue lisää: Kirja-arvio: Suomen talouden totaalinen tuho on vain ajan kysymys

Koska ekonomistikentässä on hyvinkin erilaisia ajatuksia taloudellisesta todellisuudesta, olisikin ollut mielenkiintoista lukea kirjasta myös niitä asiantuntijoita, joiden mielestä niin sanotun valtiorahan käyttöönotto ei ehkä olekaan hyvä ratkaisu. 

Pankkitoiminnalla ja rahan lainaamisella on pitkä historia. Sokalan kirjassa on kosolti tietoa pankkien ja rahan historiasta sekä erilaisista pankkihuijauksista. Historiaosuudessa kerrotaan myös, kuinka rahaa tyhjästä -idea lähti aikanaan liikkeelle.

Lue myös: Talousennusteet synkistyvät – tästä syystä Suomi kärsii