Suomen työmarkkinoilla on tällä hetkellä paljon haasteita. Moni yritys on ilmoittanut alkusyksystä muutosneuvotteluista ja esimerkiksi rakennusala on vaikeuksissa.
Hämeen TE-palveluiden asiantuntijat Anniina Kivimäki ja Marko Kaltiokumpu keskustelivat Huomenta Suomessa työelämän haasteista ja siitä, miten esimerkiksi alan vaihtaminen auttaa ja haittaa suomalaista työelämää.
Lue myös: Suomalaisten työhyvinvointi ei ole palannut koronaa edeltävälle tasolle
Ensisijaisesti työttömälle pyritään löytämään hänen koulutustaan vastaavaa työtä. Mikäli sellaista ei ole saatavilla, omaa osaamista voidaan päivittää esimerkiksi koulutuksilla.
Joissakin tilanteissa on järkevämpää miettiä kokonaan uutta alaa. Alan vaihtamiseen vaikuttaa myös työnhakijan terveydentila.
– On tiettyjä reunaehtoja, kuten terveydellisiä seikkoja, jotka voivat olla este nykyisen osaamisen hyödyntämiseen työmarkkinoilla, Kaltiokumpu kertoo.
Täältä lähdetään seuravaksi
Maailmantilanteen muutokset vaikuttavat voimakkaasti alojen tarjontaan ja hakijoiden innokkuuteen kouluttautua eri aloille.
Esimerkiksi ravintola-alalla nähtiin kato, kun koronarajoitukset kurjistivat ravintoloiden toimintaa. Moni työntekijä sai tilanteesta tarpeekseen ja kouluttautui uudelle alalle. Vaikka tilanne on tasoittunut, alaa vaivaa edelleen työvoimapula. Työntekijöistä voi pian olla pulaa myös muualla.
– Tällä hetkellä esimerkiksi rakennusala on sellaisessa tilanteessa, että sieltä siirrytään jo muille aloille, Kivimäki sanoo.
Onko pakko, jos ei halua?
Ihmisten hankkimiin koulutuksiin ja työelämän tarpeisiin kiteytyy yksi Suomen työmarkkinoiden kimurantein pulma: kohtaanto-ongelma.
Tämä tarkoittaa, että alojen tarpeet ja työntekijöiden osaaminen eivät kohtaa. Eli tietyillä aloilla olisi kysyntää työntekijöille, muttei koulutettuja työntekijöitä ottamaan työtä vastaan.
– Hoiva-ala on sellainen. Teemme oppilaitosten ja yritysten kanssa yhteistyötä, ja rakennamme sellaisia koulutuksia, jotta saataisiin nopeasti ihmisiä työllistymään sinne. Hyvä esimerkki: lähihoitajan tutkinnosta on otettu tällainen osatutkinto kuin hoiva-avustaja, mihin ei kuulu esimerkiksi lääkelupia.
Kivimäki kehuu, että Hämeen alueella kyseiseen tutkintoon hakeutuu kuukausittain koko ajan lisää hakijoita. Tästä huolimatta alan työvoimapula jatkuu edelleen.
Sinuakin kuunnellaan
Vetovoimaisille aloille on puolestaan ylitarjontaa. Mieluisalle alalle kouluttautunut ei ole välttämättä halukas vaihtamaan unelmiensa alalta toiselle.
Työnhakijalla säilyy kolmen kuukauden ajan ammattisuoja, jolloin hän voi kieltäytyä annetusta työstä ilman seuraamuksia, mikäli tehtävä ei vastaa hänen koulutukseensa ja työkokemukseensa perustuvaa ammattitaitoaan. Kolmen kuukauden jälkeen jälkeen tilanne muuttuu.
Alan vaihtaminen ei ole pelkästään oma valinta, mutta Kaltiokumpu vakuuttaa, että ihmisen omia toiveita kuunnellaan TE-toimistossa.
Lue myös: SAK-pomo tylyttää hallitusta ehdotuksesta palkattomasta sairauspäivästä: ”Lähtee siitä, että duunarit on lusmuja”
– Fakta on se, että moni meistä rakentaa enemmän kuin yhden työuran työhistoriansa aikana, Kaltiokumpu sanoo. Työntekijöihin kohdistuvat odotukset ovat myös jatkuvassa kasvussa ja omaa osaamista täytyy päivittää siitäkin syystä.
– Väistämättä tulee tilanteita, joissa mietitään oman osaamisen kehittämistä. Vielä enemmän ehkä yrityspuolella, jos mietitään työnantajan näkökulmaa, niin työnantajien osaamisen vaade osaamistasolle kasvaa koko ajan, hän jatkaa.
9:35
Millaisia haasteita työelämä ja työnhakija kohtaavat työmarkkinoilla nyt.
Juttua muokattu 20.9. kello 19.10: Täsmennetty ammattisuojan määritelmää.