Koulutus, osaamisen päivittäminen ja uudelleen suuntaminen ovat apukeinoja eri toimialojen työvoima- ja osaajapulan kitkennässä, sanovat Uutisaamussa tänä aamuna vierrailleet asiantuntijat.
Suomea on vaivannut jo pitkään työvoima- ja osaajapula, ja alojen teknologistuminen lisää pulaa monilla aloilla entisestään.
Pulaa on sekä määrällisesti että laadullisesti eri toimialoilla, erityisesti rakennusalalla.
Lue myös: MTV väänsi rautalangasta: Minne työvoima on kadonnut? Tästä syystä Suomessa on huutava osaajapula
Osaajapula näkyy Destian henkilöstöjohtaja Annu Karttusen mukaan hyvin konkreettisilla tavoilla.
– Meillä on jatkuva haku päällä, hakuajat voivat olla pitkiä.
Katso jutun alussa olevalta videolta, millaisia syitä osaajapulan taustalla on.
Kaikki keinot käytössä osaajien löytämiseksi
Työntekijöiden rekrytoimiseksi Destialla on kaikki keinot käytössään. Osaavia tekijöitä etsitään niin sosiaalisen median ja rekrytointimessujen kautta – unohtamatta kannustinta, jolla jo olemassa olevia tekijöitä kannustetaan etsimään tekijöitä hankkeisiin.
– Jos meidän työntekijöiden ja henkilöstön omassa verkostossa on hyviä osaajia, voimme maksaa henkilöstölle rekrytointibonusta, jos he löytävät hyviä osaajia meille, Karttunen sanoo.
Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana.
Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12.
Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä.
Destia rekrytoi joka kesä ison määrän harjoittelijoita suoraan oppilaitoksista. Ensi kesänä Destia aikoo rekrytä harjoittelijoita 260, joka on 15 prosenttia koko henkilöstöstä.
Destia on Suomen suurin infra-alan palveluyhtiö, jolla on muun muassa väylä- ja ratahankkeita sekä tuulivoimapuistohankkeita eri puolilla Suomea.
Myös tämä geopoliittinen asetelma luo omat haasteensa osaajien löytämiseksi.
– Jos kohteemme tai hankkeemme ovat esimerkiksi Etelä-Suomessa ja osaajat ovat Rovaniemellä, siinä on aina se yhteensovittaminen – ihmiset ovat välillä väärillä paikkakunnilla, eivät siellä, missä hankkeet ovat, Karttunen selventää.
Lue myös: Osaajapula vaivaa Suomea – asiantuntija neuvoo, miten yrityksen kannattaa brändätä itsensä menestyäkseen taloudellisesti
Miksi rakennusala ei sitten vedä osaajia?
Karttusen mukaan työvoima- ja osaajapula on kehittynyt rakennusalalla pitkän ajan kuluessa. Ongelman juuret kantavat aina 1990-luvulle saakka.
– Vuonna 1995 lopetettiin rakennusmestarikoulutus 10 vuodeksi. Samaan aikaan vähennettiin myös tiettyjä insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja, Karttunen taustoittaa.
Koulutuspaikkojen vähentäminen on pitkällä aikavälillä aiheuttanut Karttusen mukaan noin 600 työntekijän aukon rakennusalan työmarkkinoille.
– Tästä on tullut vajetta, joka näkyy siten, että tällä hetkellä muun muassa noin 1200 infra-alan työntekijää siirtyy eläkkeelle, kun kouluista valmistuu noin 600, Karttunen selventää.
Toistaiseksi osaajapula ei kuitenkaan näy Destian liiketoiminnassa tai kasvun esteenä.
Lue myös: Asiantuntija neuvoo, miten yrityksen kannattaa brändätä itsensä menestyäkseen taloudellisesti
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:29
Palkka ei ole työnhakijalle määräänsä suurempi porkkana – tällaiset kannustimet houkuttelevat osaajia
70–20–10-malli avuksi osaajapulan kitkennässä
Sarasen strategia- ja liiketoimintajohtaja Jenni Kankkunen on samaa mieltä siitä, että koulutusratkaisut ja laajemmin ihmisen oppimisen mahdollistaminen ovat osaltaan hankaloittaneet osaajapulaa.
Vaikka koulutus itsessään on tärkeä keino osaajapulan kitkennässä, Kankkusen mukaan niin kutsuttu 70–20–10-malli on nostanut päätään monissa yrityksissä etenkin alojen teknologistumisen myötä.
Lue myös: After workeja ja virkistysmatkoja – tällaiset kannustimet houkuttelevat osaajia, eikä palkka ole määräänsä isompi porkkana
Yksinkertaisuudessaan malli tarkoittaa sitä, että työntekijä omaksuu 70 prosenttia oppimastaan kokemuksen kautta. 20 prosenttia työntekijä puolestaan oppii olemalla vuorovaikutuksessa muiden tekijöiden kanssa, ottamalla toisista oppia sekä kehittämällä tekemistään annetun palautteen perusteella. Loput 10 prosenttia oppimisesta on saatu koulutuksen kautta.
– Koulutuksen lisäksi tarvitaan myös vuorovaikutuksessa oppimista ja erilaisia muotoja, miten työtä tehdessä pystytään oppimaan ja uudistamaan osaamista, Kankkunen selventää.
– Tällä hetkellä rakennetaan nimenomaan erilaisia mekanismeja siihen, millä tavalla osaamisen uudistamista ja uudelleen suuntaamista tuetaan yrityksissä.
7:58
Katso videolta Uutisaamun koko keskustelu osaajapulaan liittyen.