Tältä näyttää, kun poliisikoira iskee kiinni rosvoon – toimittaja testasi, miltä koiran hyökkäys tuntuu

Poliisikoiraa käytetään pääasiassa sen loistavaa hajuaistia vaativiin tehtäviin, mutta toisinaan koiran hurja olemus, nopeus ja hampaat laitetaan töihin.

MTV Uutiset pääsi Hämeenlinnan poliisikoiralaitokselle kokeilemaan, miltä tuntuu joutua vastatuksin poliisikoiran kanssa. Taitojaan esitteli kuusivuotias poliisikoira Jallu.

Poliisikoiralaitoksen johtaja, ylikomisario Joni Tonteri kertoo, että poliisikoiraa käytetään voimankäyttövälineenä tilanteissa, joissa kohteen tiedetään olevan aggressiivinen tai väkivaltainen.

– Voimankäyttö on hyvin pieni, mutta tärkeä osa poliisin ja poliisikoiran työtä. Poliisin tehtävä on hoitaa nämä ikävät asiat, hän kuvailee.

Monesti pelkkä poliisikoiran läsnäolo ja uhka riittävät rauhoittamaan tilanteen, mutta toisinaan koira pitää päästää irti. Lähtökohtaisesti poliisi kuitenkin toivoo, että poliisikoiran pelote riittää tilanteen ratkaisemiseen. Tästä on useita hyviä käytännön kokemuksia.

– Kun poliisikoira haukkuu, niin onhan se pelottavan näköinen. Kun poliisikoira näyttää hampaansa ja on vihaisen oloinen, jo sillä voidaan ennalta estää niin, ettei tarvitse mennä sitten itse puremiseen, Tonteri kertoo.

Poliisi pyrkii aina käyttämään lievintä toimivaa keinoa tilanteen ratkaisemiseksi. Poliisikoira päästetään irti vain tarvittaessa.

– Jos äärimmäisenä voimankäyttövälineenä on ampuma-ase, niin poliisikoira on kuitenkin reilusti ennen sitä, Tonteri kuvailee.

Poliisikoirat Suomessa

Suomessa on 258 poliisikoiraa, joista noin 30 on erikoiskoiria, loput partiokoiria.

Karkeasti poliisikoirilla on vuodessa noin 10 000 tehtävää, ja niistä noin 100–200 on voimankäyttötehtäviä. Näistä joissain kymmenissä poliisikoiraa joudutaan fyysisesti käyttämään.

Poliisiammattikorkeakouluun kuuluva poliisikoiralaitos hankkii ja omistaa poliisikoirat, kouluttaa niiden ohjaajat ja kehittävät poliisikoiratoimintaa.

Poliisikoiran peruskoulutukseen kuuluvat hallittavuus, suojelu eli voimankäyttö, jäljestäminen, henkilöetsintä sekä esine- ja rikospaikkaetsintä. Erikoiskoulutuksessa koiralle voidaan opettaa esimerkiksi huumeiden, ruumiiden tai paloetsintöjä.


Kaksi kolmesta poliisikoiran puremasta johtaa vammaan

Toimittaja pukeutui erityiseen suojapukuun, joka suojasi poliisikoiran teräviltä hampailta sen tarttuessa kiinni käsivarteen. Aluksi poliisi käskytti toimittajaa, joka kuitenkin jatkoi sovitusti kohti poliisia harjoituskeppi kädessään.

Kun koira päästettiin irti, se pinkaisi hurjalla vauhdilla kohti ja tarrasi kiinni käsivarteen.

Suojapuvun suojista saa vain häivähdyksen siitä, miltä tuntuu tulla poliisikoiran puremaksi. Pureman aiheuttama kipu jää vähäiseksi, vaikka koiran hampaat puvun läpi kädessä tuntuivatkin. Tilanne on varmasti aivan toinen, kun koira roikkuu hampaan oikeasti kiinni nahassa.

Jos tilastoja on uskomista, kun poliisikoira iskee hampaillaan kiinni kohteen käsivarteen, on vamman riski todennäköinen. Poliisin tilastojen valossa poliisikoiran kohteista vammoja syntyi kahdessa kolmesta tapauksesta voimankäyttötapauksesta. Niistä puolet ovat lieviä ja puolet vaikeita.

Koira innoissaan työstään

Koira vie aika lailla täysin kohteensa huomion jo pelkästään sen vuoksi, että painava eläin roikkuu hihasta estäen vapaan liikkumisen.

Kun koira on tarttunut kiinni käteen, se ei hevillä päästä irti, vaan ravistelee hihaa innokkaasti. Tuntuu, ettei se meinaa päästä irti edes silloin, kun ohjaaja ottaa sen irti. 

Ohjaajansa pitelemänä se pysyy kuitenkin tottelevaisesti ohjaajansa vierellä. Toimittaja saa poistua paikalta poliisin ohjastamana. Koiralta muistoksi jää pieni jälki kämmenselkään. 

MTV Uutiset on aiemmin kokeillut, miltä pippurisumute tuntuu.


Lue myös:

    Uusimmat