Tältä näyttävät hallituksen koronaskenaariot: "Kaikissa epidemia hiipuu kesään 2021 mennessä, eikä nouse enää"

Eri viranomaisista koostuva valmisteluryhmä on laatinut hallituksen käyttöön kolme skenaariota tulevasta koronatilanteesta.

Skenaariot ulottuvat joulukuun alusta kesäkuun 2021 loppuun.

Lue myös: "Ollaan veitsenterällä" – koronaan kuolleiden määrä noussut selvästi ja jo 6 sairaanhoitopiiriä on leviämisvaiheessa

Oletuksena on, että epidemian kausivaihtelu hellittää taas kesällä, minkä lisäksi rokotukset vaikuttavat kesällä jo vahvasti.

– Kaikissa skenaarioissa epidemia siis hiipuu kesään 2021 mennessä, eikä nouse enää sen jälkeen, ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä kommentoi.

Skenaariossa 1 epidemiaan puututaan riittävän voimakkailla rajoituksilla, skenaariossa 2 rajoitustoimet hidastavat mutteivät pysäytä epidemiaa ja skenaariossa 3 rajoitustoimet myöhästyvät.

Koska skenaariot ovat strategisia, sitä, mitkä toimenpiteet ovat "riittäviä", ei ole määritelty.

Lue myös: Suomessa todettu 840 koronatartuntaa: 370 uutta ja 470 takautuvasti – sairaalahoidossa yli 230 potilasta

Jo skenaario 2 laittaisi terveydenhuollon koville

Ensimmäisessä skenaariossa 3–4 viikoksi asetettavat rajoitustoimet vaikuttaisivat niin, ettei terveydenhuolto kuormittuisi merkittävästi.

Tarvittaessa rajoitustoimia asetettaisiin uudelleen ja uudelleen.

Skenaario 2 tarkoittaisi sitä, että marraskuinen koronaepidemian kiihtyminen jatkuisi. 

Sairaalahoitopotilaita olisi korkeimmillaan 1 400 ja tehohoitopotilaita 200, siis yli seitsenkertaisesti tämänhetkiseen verrattuna. 

Tämä laittaisi terveydenhuollon lujille.

Skenaariossa 3 koronavirus leviäisi rajoitustoimien myöhästyttyä hallitsemattomasti. Tämä voisi merkata Suomessa jopa 10 000 tapauksen päivävauhtia.

Kauhuskenaariossa talous ei elpyisi

Valtiovarainministeriössä on laskettu eri skenaarioiden vaikutukset Suomen bruttokansantuotteelle.

Skenaariossa 1 Suomen BKT kasvaisi ensi vuonna 2,6 prosenttia, skenaariossa 2 puolestaan 1,8 ja skenaariossa 3 vain 0,8 prosenttia.

Mikäli rajoitustoimissa siis myöhästyttäisiin, Suomen talous ei elpyisi korona-alhosta ensi vuonna liki lainkaan.

Viime keväänkin aikana talous syöksyi Euroopassa pahimmiten juuri niissä maissa, joissa koronatoimet eivät kyenneet hillitsemään epidemian leviämistä nopeasti.

Skenaariossa 1 Suomen työttömyysaste olisi ensi vuonna 8,2 prosenttia, skenaariossa 3 peräti 8,7 prosenttia.