Tuhoisa tautiaalto, vuosien odotus tai asteittainen paluu normiarkeen – Hetemäen raportti esittelee kolme tietä ulos koronasta

Suomi yrittää nitistää koronavirusepidemiaa niin sanotun hybiridistrategian avulla, joka perustuu "testaa, jäljitä, eristä ja hoida" -toimintaperiaatteeseen. Tuoreessa raportissa esitellään myös muut vaihtoehdot.

Koronatorjunnan hybridimallissa tavoitteena on hidastaa epidemiaa hallitusti, mutta ei liian hitaasti. Tällä tavalla vältetään terveydenhuollon ylikuormittuminen ja suuret kuolleisuusluvut.

Lopulta rajoituksista voitaisiin luopua kokonaan, ilman pelkoa hallitsemattoman suuresta epidemia-aallosta.

Tiedot käyvät ilmi hallituksen koronaratkaisujen pohjana käytetystä, kansliapäällikkö Martti Hetemäen työryhmän koostamasta raportista, jossa esitellään arviot koronaepidemian kulusta. 

Mallien olettamusten perusta

Epidemiamallinnukset perustuvat olettamiin siitä, kuinka paljon rajoitteiden purkamisen arvioidaan vaikuttavan viruksen tartuttavuuslukuun seuraavien kuukausien aikana verrattuna elämään ilman yhteiskunnallisia rajoituksia.

Tartuttavuusluvun lyhenne on R0. Ennen rajoitustoimia koronaviruksen tartuttavuusluku oli R0=2,4 mikä tarkoittaa, että yksi tartunnan saanut ihminen tartuttaa taudin yli kahteen toiseen ihmiseen.

Tällaisia ovat raporttiin koostetut kolme epidemiamallia. 

1) Rajoitustuksien poisto kesäkuun vaihteessa toisi tautiaallon

Jos rajoitteet purettaisiin toukokuun puolivälissä tai touko-kesäkuun vaihteessa, alkaisi rajoitustoimien päätyttyä erittäin voimakas epidemia-aalto. Epidemiahuippu ulottuisi noin 120 päivän päähän nykyhetkestä, eli elokuulle.

Tilanne tietäisi pahoja ongelmia koronapotilaiden tehohoidon kannalta. Ennusteen mukaan koronapotilaiden tehohoitojaksoja tulisi 5100. Tehohoidon päivittäinen maksimitarve olisi 957 hoitopaikkaa. Se ylittäisi Suomessa käytettävissä olevan raskaan tehohoidon kapasiteetin.

Tässä ennusteessa on oletettu, että tartuttavuusluku olisi ensimmäisen parin kuukauden ajan 1,0 ja sen jälkeen 2,4. 

Raportissa huomautetaan, että näin nopea rajoitusten purkaminen johtaisi epidemian hallitsemattomaan leviämiseen, joka olisi riski hoitokapasiteetille ja epidemian valtakunnalliselle hallinnalle.

2) Vähäisiä höllennyksiä ja piiiiiiiitkä odotus

Toisessa epidemiamallinnuksessa esitetään koronarajoitusten höllentämistä vain sen verran, että tartuttavuusluku olisi 1,2, kun perustaso on ilman rajoituksia on 2,4.

Nykyhetken kannalta tilanne tarkoittaisi, että voimakkaita rajoitustoimia jatkettaisiin toukokuun lopun jälkeenkin. Mallinnuksen mukaan epidemia laantuisi noin vuoden kuluessa, mutta oletuksena on, että Suomessa pidettäisiin yllä voimakkaita rajoituksia koko sen ajan.

Riskiryhmät pitäisi eristää ja matkusrajoituksia pidentää. Haaveet normaalista arjesta siirtyisivät kauas tulevaan.

Koronaepidemia pysyisi raportin mukaan hallinnassa, mutta tartuttavuuden pitäisi pysyä poikkeusolojen sanelemana hyvin matalana hyvin pitkään. Tällainen tilanne voisi kestää mahdollisesti vuosia.

Hitaan höllennyksen mallissa tehohoitopaikkojen päiväkohtainen maksimitarve olisi 78.

Raportin mukaan suuren epidemian uhka ei kuitenkaan vähene, vaikka nykyisiä rajoituksia jatkettaisiin useita kuukausia pitempään. Syynä tähän on, että väestölle muodostuu matalan tartuttavuuden aikana vastustuskykyä erittäin hitaasti.

3) Tällä mennään: rajoitteita lievemmiksi toukokuusta ja lopulta kokonaan pois

Tässä vaiheittaisen purkamisen mallissa rajoitustoimet olisivat voimassa vielä useita kuukausia. Epidemia kestäisi noin vuoden. Hetemäen raportissa Suomen nykyistä tilannetta verrataan juuri tähän malliin.

Jos rajaamistoimia lievennetään toukokuun lopusta lähtien neljän tai viiden kuukauden ajaksi, tartuttavuusluvun oletetaan aluksi pienenevän noin kolmanneksen tai neljänneksen. Tällöin luku olisi 1,6 tai 1,8, kun perustaso on 2,4.

Tehohoitopaikkoja tarvittaisiin tartuttavuusluvusta riippuen maksimissaa 299 per päivä. Jotta tehohoitopaikkojen tarve pysyy 300:n alapuolella, rajoituksia on raportin mukaan jatkettava neljä tai viisi kuukautta.

Rajoituskuukausien jälkeen tartuntaluvun oletettaisiin jälleen palautuvan luonnolliselle tasolleen 2,4:ään.

Lopulta rajoitustoimista voitaisiin luopua.

Epidemian kesto olisi noin vuoden, 310–397 päivää. Tässä mallissa ensimmäinen tartuntahuippu olisi heinäkuussa ja toinen vasta aivan loppuvuodesta. Huipun ajoittumiseen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi se, onko tartuttavuusluku isompi vai pienempi.

Raportissa huomautetaan, että edellä kuvattu tilanne vaatii tuekseen “merkittäviä kansallisia rajoituksia”, vaikka koronatestausta tehtäisiinkin laajasti ja tartuntoja jäjitettäisiin tehostetusti.

Pitkäkestoisessa mallissa ihmiset saattavat kuitenkin väsähtää hygieniatoimien ja rajoitusten noudattamiseen.

Vaikka rajoituksia poistetaan, tilannetta on silti seurattava tarkasti ja tiukennuksia lisättävä, jos tarve vaatii.

– Virus kiertää yhä sekä Suomessa että muualla maailmassa, ja Suomen väestöstä valtaosa on yhä altis tartunnalle. Tästä johtuu epidemian uudelleen kiihtymisen uhka, raportissa todetaan.

Lue myös:

    Uusimmat