Suomen koronatilanne on helpottamassa, mutta koronakuolemien määrä on THL:n seurannan mukaan nyt korkeampi kuin kertaakaan epidemian aikana. Helmi-toukokuun aikana lukemat näyttävät suorastaan räjähtäneen. Liittyykö kuolemien ennätysmäärä rajoitusten purkuun, ja olisivatko kuolemat voineet olla ehkäistävissä?
Suomessa ylittyi tällä viikolla 4 000 koronakuoleman virstanpylväs. Tapausten määrä lisääntyi maaliskuun lopusta noin tuhannella.
Huhtikuun puolestavälistä toukokuun alkuun menehtyneitä kirjattiin 474 ja sitä edeltävän kahden viikon aikana 337.
Synkkiin lukuihin kiinnitti alun perin huomiota Suomessa asuva irlantilaistoimittaja Ronan Browne Twitterissä.
Suomessa luovuttiin kaikista koronarajoituksista helmikuun puolen välin tuntumassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kevensi maskisuositustaan 14. viime kuuta.
Suomen koronatilanne on helpottamassa, mutta koronakuolemien määrä on korkeampi kuin kertaakaan epidemian aikana. (Kuva: THL)
Ketkä kuolivat?
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoo, että koronaan kuolleet ovat olleet nyt hyvin sairaita ja vanhoja, eikä valtaosaa kuolemista olisi voitu estää, vaikka rajoituksiakin olisi jatkettu.
Kaikkien koronaepidemian aikana kuolleiden mediaani-ikä on noussut hänen mukaansa omikronaikana 82 vuodesta 84 vuoteen. Toisin sanoen puolet koko epidemian aikana kuolleista on ollut tätä iäkkäämpiä.
– Toki koronavirus on monella ollut se tekijä, joka on kuolemaan johtaneen tilan heikentymisen mahdollisesti, ja isolla osalla todennäköisestikin, käynnistänyt. Mutta jos koronavirusinfektiota ei olisi tullut, olisi suurella osalla – ei toki kaikilla – jokin muu syy todennäköisesti aika pian laukaissut saman tilan heikkenemisen, Järvinen toteaa sähköpostiviestissään.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.
Tartuntamäärät nyt jopa 10 kertaa isommat kuin aiemmissa epidemiahuipuissa
Tilannetta kuvastaa Järvisen mukaan se, että EU:n tilastossa Suomen kohdalla ei ole viitteitä merkittävästä ylikuolleisuudesta. Kuolinluvut ovat olleet Suomea huonompia monissa muissa maissa, joissa epidemia on ollut rajumpi.
– Joskaan tämänkään toteaminen ei näytä olevan ihan yksiselitteistä, sillä alkuvuodesta on muunlaistakin arviota esitetty, Järvinen toteaa.
– On huomattava, että influenssa ja myös RS-virus aiheuttavat samassa potilasryhmässä vuosittain runsaasti kuolemia, ja ne ovat nyt näiden epidemioiden oltua laimeita jääneet pois.
Järvisen tähdentää vielä, että koronan tartuntamäärät ovat olleet nyt jopa kymmenen kertaa korkeampia kuin aiemmissa epidemiahuipuissa. Siihenkään nähden kuolemantapausten määrä ei ole huomattavan suuri.
Pandemia surmasi kahden vuoden aikana jopa 17 miljoonaa ihmistä
Maailman terveysjärjestö WHO kertoi eilen, että koronapandemia surmasi vuosina 2020 ja 2021 13–17 miljoonaa ihmistä.
Aiempi arvio koronaan liittyvien kuolemien lukumäärästä on ollut noin kolmasosa uudesta arviosta. Kuolemat liittyvät joko suoraan tai epäsuorasti koronan aiheuttamaan tautiin.
Pandemian aiheuttama kuolleisuus on laskettu toteutuneiden kuolemantapausten ja niiden kuolemantapausten määrän välisenä erotuksena, joita olisi voitu odottaa, jos pandemiaa ei olisi esiintynyt.
WHO:n mukaan uudet arviot koronan aiheuttamista kuolemantapauksista osoittavat, että kaikkien maiden olisi investoitava kestävämpiin terveydenhuoltojärjestelmiin, jotka voivat ylläpitää keskeisiä terveyspalveluja myös kriisien aikana.