Rajavartiolakiin tehtiin viime kesänä muutoksia, jotka mahdollistavat raja-asemien sulkemisen esimerkiksi siinä tilanteessa, että turvapaikanhakijat on välineellistetty hybridivaikuttamiseen.
Rajavartiolain muutetun 16 pykälän mukaan hallitus voi päättää rajanylityspaikkojen sulkemisesta, jos on olemassa tieto tai vakava epäily siitä, että maahantulo on vieraan valtion tai muun toimijan vaikutuksesta tapahtuvaa.
Näin on nyt käynyt, kun Venäjältä masinoidaan turvapaikanhakijoita Suomeen Vartiuksen ja Sallan raja-asemien kautta.
Tämä siitäkin huolimatta, että Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat suljettiin lauantaina. Venäjä on valmis näkemään vaivaa ja siirtämään turvapaikanhakijoita pohjoisemmaksi.
Lue myös: Vartiuksen raja-asema suljettu toistaiseksi, Sallaan tullut noin parikymmentä turvapaikanhakijaa – MTV seuraa itärajan tilannetta
Turvapaikan hakemisesta eli kansainvälisestä suojelusta sanotaan lakitekstissä seuraavasti.
– Kansainvälistä suojelua voi hakea Suomen valtakunnanrajalla vain sellaisessa rajanylityspaikassa, johon kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty. Tästä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa ottaen huomioon lasten, vammaisten ja muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet, rajavartiolaissa todetaan.
Turvapaikanhakua ei saa kuitenkaan keskittää enempää kuin on ”välttämätöntä”.
– Rajanylityspaikkoja ei saa sulkea, rajanylitysliikennettä ei saa rajoittaa eikä kansainvälisen suojelun hakemista saa keskittää enempää kuin mikä on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi, lakiteksti jatkaa.
Apulaisoikeuskansleri ei eilen nähnyt edellytyksiä sille, että hallituksen tekemä uusi suunnitelma entistä kovemmista rajasuluista olisi edennyt. Pulmana oli juuri kansainvälisen suojelun tarjoaminen.
Avoimia kysymyksiä vielä paljon
Yksityiskohtia ei ole vielä tuotu julkisuuteen koskien sitä, mitä hallitus oli tarkalleen tekemässä.
Turvapaikkahaun keskittäminen Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja koko itärajan paneminen kiinni käytännössä estäisi turvapaikanhaun Venäjältä käsin, kun Venäjältä ei lennetä rajoitusten myötä Suomeen. Olisiko itärajan täyssulku näissä olosuhteissa lainvastainen muutos?
Pitäisikö turvapaikanhakijoita olla enemmän, jotta koko itäraja voitaisiin panna kiinni? Eikö kansallinen turvallisuus ole nyt riittävästi uhattuna, kun hakijoita tulee päivässä kymmeniä? Pitäisikö luvun olla satoja?
Keskitetäänkö seuraavaksi turvapaikanhaku vain yhdelle itärajan rajanylityspaikalle?
Pitäisikö vahvemmin todentaa se, että Suomeen Venäjältä tulleilla turvapaikanhakijoilla ei pääsääntöisesti ole edellytyksiä turvapaikalle?
Avoimia kysymyksiä on tässä vaiheessa paljon ja lakitesti voi jättää tulkinnanvaraa suuntaan tai toiseen.
Hallitus pyrkii pikavauhtia saamaan seuraavan mallin päätöksentekoon. Tilanteen tekee ongelmalliseksi se, että nyt tehdään ennakkoratkaisua eli vastaavaa päätöstä ei ole aiemmin tehty.
Niinistö korostaa malttia
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tavannut tänään keskiviikkona eduskuntapuolueiden puheenjohtajia Mäntyniemessä Helsingissä.
Tapaamisessa keskusteltiin rajatilanteesta.
– Tilannekuvasta vallitsi yhtenäinen näkemys. Keskustelussa korostui tarve ylläpitää malttia, mutta toimia päättäväisesti, Niinistö kertoo X:ssä.
Tapaamiseen osallistuivat puheenjohtajat Petteri Orpo (kok.), Riikka Purra (ps.), Antti Lindtman (sd.), Annika Saarikko (kesk.), Sofia Virta (vihr.), Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.), Sari Essayah (kd) ja Harry Harkimo (Liike Nyt).
Niinistö tapasi puolueiden puheenjohtajia edellisen kerran lokakuussa.
Pääministeri Orpo antaa huomenna torstaina eduskunnalle pääministerin ilmoituksen eduskunnalle rajatilanteesta kello 17.
MTV Uutiset seuraa jo tämän päivän aikana, miten hallitukset suunnitelmat etenevät, jos etenevät.