Perustuslakivaliokunta katsoo, että Suomi voi poikkeusoloissa sulkea vaikka kaikki itärajansa rajanylityspaikat lyhyeksi aikaa ja keskittää turvapaikanhaun yhteen tai useampaan rajapisteeseen. Rajavartiolain tulkintavastuu jäisi kovassa paikassa vallassa olevan hallituksen vastuulle, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Rajavartiolain uudistusesityksessä todetaan, että turvapaikanhakua voidaan keskittää, jos se on välttämätöntä poikkeuksellisen suuren maahantulijoiden määrän takia tai vieras valtio käyttää siirtolaisia uhkaksi asti yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.
Tarkempi määrittely lakitekstissä olisi todennäköisesti mahdotonta, sillä hybridioperaatiot ovat hankalasti määriteltävissä yksityiskohtaisesti ennakkoon.
Hybridiuhan alla hallituksen tehtäväksi jäisi tulkita, pitääkö raja panna kokonaan kiinni ja miten oikeus hakea turvapaikkaa turvattaisiin. Päätös ei olisi ihan yksinkertainen.
Lakitekstin tulkinnasta syntyisi todennäköisesti rapsakkaa keskustelua, kuten kävi jo perustuslakivaliokunnassa. Kolme valiokunnan jäsentä jätti eriävän mielipiteen juuri turvapaikkakysymyksen takia.
Valiokunnan jäsenet Anna Kontula (vas.), Bella Forsgrén (vihr.) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) olivat sitä mieltä, ettei rajan täyssulun mahdollistavalle tulkinnalle olisi esitetty riittäviä perusteita.
Kansainvälisten sopimusten ja myös perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan Suomessa on myös poikkeusolosuhteissa oltava "aito" mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua.
Turvapaikkahakemusten vastaanoton keskittäminen esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle aiheuttaisi varmasti keskustelua siitä, onko mahdollisuus turvapaikan hakemiselle yhä aito. Lentoasema ei taida olla saavutettavissa, jos Suomeen pyrkii Venäjältä.
Hakemusten vastaanotto jossakin itärajan ylityspaikalla voisi puolestaan muodostaa riskin turvallisuudelle, jos Venäjä keskittäisi suuren siirtolaisjoukon samaan paikkaan.
Sulku olisi kova päätös
Itärajan sulkeminen olisi kova poliittinen päätös varsinkin, jos Suomeen pyrkisi edes jonkin verran lapsia, vanhuksia, vammaisia tai muita haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. Heidän jättämisensä oman onnensa nojaan Venäjän olemattoman armon alle olisi rankka linjaus.
On muistettava, ettei hybridioperaatio olisi siirtolaisten masinoima vaan heitä hyväksikäyttävän Venäjän.
Rajojen sulkupäätös olisi helppo lähinnä siinä tapauksessa, jos rajalle tuotaisiin tuhansittain ihmisiä, joilla ei selkeästi ole hätää tai oikeutta turvapaikkaan. Tämän todentaminen nopeasti olisi kuitenkin hankalaa, ellei mahdotonta.
Poliittisesti vaikuttaa siltä, että puolueet ovat vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta valmiita siihen, että laissa on ainakin teoreettinen mahdollisuus sulkea itäraja. Eduskunta hyväksyy lopulliset muotoilut seuraavien kahden viikon aikana.
Tiukan linjan puolella olijat uskovat, että kirjaus rajojen sulkemisesta ehkäisee siirtolaisten käyttämistä hybridioperaatiossa Suomea vastaan. Ja muistakaa, miten Puola sulki rajansa, kun Valko-Venäjä käytti siirtolaisia aseena, monet yhä muistuttavat.
Löyhemmän rajapolitiikan kannattajat painottavat ihmisoikeussopimusten velvoittavuutta.
Tulkintoja riittää
Hallitus on painottanut, että hybridihyökkäyksiin on pystytty varautumaan jo nykyisellä lainsäädännöllä, mutta oppositio on pitänyt uusiakin kirjauksia liian löperöinä.
Tulkintoja suuntaan tai toiseen on yhä paljon, joten kiihkeän rajakeskustelun voi odottaa jatkuvan eduskunnassa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puolestaan haluaa yhä tiukempia kirjauksia.
Toivoa sopii, ettei yksikään hallitus joudu tosissaan näiden pykälien käyttöä pohtimaan.
Itänaapurin ilkeydet eivät tunnu kuitenkaan tuntevan rajoja. Siirtolaisten hyväksikäyttö ei varmasti ole Venäjän olemattomalle moraalille ongelma, jos maa kuvittelee siitä jotain hyötyvänsä.
Täsmentävät lakimuutokset hybridiuhkiin eivät valmistu ainakaan liian nopeasti.