Tämä on Ukrainan sodan tärkein opetus, brittiasiantuntija kertoo

Perinteinen sodankäynti ja kalusto ovat kaiken selkänoja, kun suunnitelma A epäonnistuu, korostaa brittiläinen sota-asiantuntija Rod Thornton.

Teknologia on hyödyllinen, mutta sillä ei voiteta sotia. 

Tätä mieltä on Lontoossa King's Collegen maanpuolustuksen laitoksessa työskentelevä apulaisprofessori Rod Thornton.

– Se on Ukrainan sodan tärkein opetus, Thornton kommentoi MTV Uutisille.

Venäjän puolustus- ja turvallisuustutkimukseen erikoistunut Thornton puhui keskiviikkona Suomen Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämässä seminaarissa Helsingin Santahaminassa.

– Nato on investoinut kalliiseen teknologiaan. Sota Ukrainassa on kuitenkin jälleen tuonut esille "massojen" tarpeen, Thornton korosti.

2:13Katso myös: Ukrainan sota näkyy drooniteknologian nopeassa kehityksessä.

Lue myös: FT: Venäjä pelkää – asiakirjavuoto paljastaa heikkouden

Vain massoihin voi luottaa

Maailmansotien ja kylmän sodan aikana ihmisjoukkojen ja kalustojen volyymi eli massa oli tärkeässä roolissa, mutta sen jälkeen joukkoja ja kalustoja ryhdyttiin Thorntonin mukaan ylenkatsomaan. Nato-joukkoja vähennettiin radikaalisti eikä yleistä asevelvollisuutta pidetty enää tärkeänä, koska ilmeistä vihollista ei ollut näköpiirissä moneen vuoteen. 

– "Massoista" tuli lähes Naton vihollinen ja alettiin ajatella, että sodat voitetaan teknologian avulla. Ongelmaksi muodostui, että teknologia eli esimerkiksi täsmäohjatut ammukset ovat todella kalliita ja mitä sitten tehdään, kun ne loppuvat?

Esimerkiksi Kosovon sodassa, joka käytiin vuosina 1998–1999, ohjatut ammukset loppuivat 90 päivän kuluttua. 

– Loppujen lopuksi on edelleen luotettava vain ihmis- ja kalustomassoihin sodassa, Thornton korosti.

Nato-maissa on Thorntonin mukaan lisättävä puolustusmenoja, jotta ne voivat vastata sekä Venäjän että Kiinan aiheuttamaan uhkaan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmaissut, että Nato-maat voisivat käyttää viisi prosenttia menoistaan puolustukseen. Luku on Thorntonin mukaan vahvasti yläkanttiin eikä Euroopassa sijaitsevilla Nato-mailla olisi tällaiseen edes varaa, mutta yhtä kaikki, puolustusmenoihin satsaamista pitäisi nykyisessä maailmantilanteessa vakavasti harkita.

Ukrainan taistelupanssarivaunu Harkovan alueella 10. helmikuuta. Kuvituskuva.AFP / Lehtikuva

Pitkät sodat osa nykypäivää

Sekä Ukrainan että Venäjän ongelmaksi on muodostunut sotilaiden värvääminen rintamalle. 

– Mistä saamme taisteluihin tarvittavia ihmismassoja? Miten kertoa ihmisille nykyisessä demokratiassa, että mene taisteluihin kuolemaan? Miten ihmisiä saa liittymään asepalvelukseen, kun he eivät halua, kysyy Thornton.

Yhteiskuntien on Thorntonin mukaan jatkossakin varauduttava pitkään kestäviin sotiin kehittyneestä teknologiasta huolimatta. 

– Olemme pitkien ja kalliiden sotien aikakaudella, vaikka niin ei pitäisi olla. Venäjäkin luuli, että hyökkäys Ukrainaan olisi nopeasti ohi. Toisin kuitenkin kävi.

Armenian soveltavan politiikan tutkimuslaitoksen tutkijatohtori Sergei Melkonian korosti, että sota Ukrainassa on tosiaan tullut Venäjälle odottamattoman kalliiksi.

– Venäjän tärkein taloudellinen tavoite onkin tällä hetkellä eristyksen purkaminen ja liittolaisten haaliminen naapureistaan, Melkonian sanoi.

1:54Ukraina julkaisi videon Kurskista – väittää edenneensä alueella.