Suomen ensi vuoden budjetti on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Oppositio on kritisoinut hallitusta etenkin konkreettisten työllisyystoimien puutteesta.
Eduskunta keskustelee tänään ja lähipäivinä hallituksen esityksestä ensi vuoden budjetiksi.
Vuoden 2021 talousarvioesitys on 10,8 miljardia euroa alijäämäinen.
Hallitusta on kritisoitu varsinkin budjettiesityksen yhteydessä julkistetuista työllisyystoimista, jotka oppositio katsoo riittämättömiksi.
– Velka tänään on tulevaisuuden veronkorotus. Velka tänään on lasten maksettavaa velkaa, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lausui puheenvuorossaan.
– Niin kauan, kuin konkreettiset [työllisyys]toimet puuttuvat, tämä puhe on pelkkää kuumaa ilmaa teidän suustanne. Tarvitsemme konkreettisia toimia, myös niitä rakenteellisia uudistuksia, jotka luovat pysyvällä tavalla Suomeen työtä.
Lue myös: Budjettikeskustelu käyntiin! Valtiovarainministeri Matti Vanhanen: "Koronakriisi sysäsi meidät pois tasapainoon johtavalta polulta"
"Edustaja Zyskowicz nyökkää!"
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki hyökkäsi pian Orpon puheenvuoron jälkeen kokoomuksen verolinjauksia vastaan.
Kokoomus haluaa keventää ansiotuloverotusta niin, että kenenkään ei tarvitsisi maksaa yli 50 prosentin marginaaliveroja.
Eduskunnan tietopalveluiden laskelmien mukaan tämä tarkoittaisi 835 miljoonan euron veronkevennystä, joka kohdistuisi käytännössä hyvätuloisiin.
Lue myös: Kokoomus haluaa keventää hyvätuloisten marginaaliveroja – keskustassa ei tykätä: "Pahemman luokan veropopulismia"
Arhinmäki arvosteli tätä halua ja muistutti hallituksen satsaavan tulevaisuuteen alentamalla varhaiskasvumaksuja, nostamalla oppivelvollisuusikää ja käynnistämällä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun.
Myös Pia Viitanen (sd.) ihmetteli kokoomuksen veronkevennyslinjaa saaden salissa aikaan kovan metelin.
– Arvoisa edustaja Orpo, eikö kuitenkin ole ihan tosiasia, että teidän yksi keskeisimpiä esityksiänne on, että te esitätte noin 800 miljoonaa euroa kaikkein suurituloisimmille veronkevennyksinä? Viitanen kysyi.
– Edustaja [Ben] Zyskowicz nyökkää! Viitanen huomautti.
Välihuudoista syntyneen hälyn seurauksena puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) joutui huomauttamaan eduskunnalle, ettei "epämääräinen mölinäntapainen" ole suotavaa.
Adlercreutz: Työllisyystoimia saa vaatia
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio nimitti "Arhinmäen hehkuttamaa" maksutonta koulutusta ja varhaiskasvatusmaksujen alentamista tulonsiirroksi nimenomaan rikkaille.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) piti puolestaan hämmentävänä puheenvuoroja, joissa oppivelvollisuuden laajentaminen haluttaisiin jättää tekemättä.
Anderssonin mukaan oppivelvollisuuden uudistus tulee olemaan yksi hallituksen isoimmista työllisyystoimista.
Hallitus on laajentamassa oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen ja tekemässä toisen asteen koulutuksesta maksutonta.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen tuottaa Suomeen 1 600 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Pitkällä aikavälillä, vuoteen 2065 mennessä lisätyöllisiä saadaan 15 000.
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz muistutti, ettei verojen alentaminen voi olla ainoa työllisyystoimi.
– On ihan oikein, että vaaditaan työllisyystoimia, koska niitä meidän hallituksen pitää itseltämmekin vaatia. Se on kestävyyden edellytys, Adlercreutz kommentoi.