STM: Perusterveydenhuolto olisi tullut jättää lisäsäästöjen ulkopuolelle

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sanoi hallituksen kehysriihtä varten tehdyssä muistiossaan, että perusterveydenhuolto olisi pitänyt jättää lisäkiristysten ulkopuolelle.

Muistion mukaan hyvin toimiva perusterveydenhuolto on kustannustehokas, säästää erikoissairaanhoidon kustannuksia ja tuottaa väestön tarvitsemat palvelut halvemmalla.

Muistio sisältyy torstaina julkaistuun valtiovarainministeriön aineistoon, jonka se oli toimittanut hallitukselle kehysriihen valmistelua varten.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontui viime viikolla kehysriiheen päättämään julkisen talouden suunnitelmasta lähivuosille.

Riihessä päätettiin muun muassa korottaa sote-palvelujen asiakasmaksuja ja pidentää perusterveydenhuollon hoitotakuu kolmeen kuukauteen nykyisestä kahdesta viikosta. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu pidentyy nykyisestä neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen.

Satojen miljoonien hyöty?

STM ehdotti muistiossaan jopa perusterveydenhuollon vahvistamista yhtenä toimena.

Muistion mukaan potilaan ja lääkärin hoitosuhteen jatkuvuuden parantaminen voisi tuoda arviolta 150 miljoonan euron kustannushyödyt vuonna 2026. Vuonna 2027 kustannushyödyt olisivat arviolta 300 miljoonaa euroa.

Vertailun vuoksi hoitotakuun pidentämisen arvioidaan tuovan 130 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Yhteensä hallitus tavoitteli kehysriihessä 750 miljoonan euron lisäsäästöjä hyvinvointialueille, muistiossa kerrotaan.

STM:n mukaan niin sanotun hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto veisi vähimmillään vuoden. Tämän jälkeen muutos voisi vaikuttaa muun muassa erikoissairaanhoidon lähetteisiin ja sitä kautta kustannuksiin.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus on yhteydessä pienempiin terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin, muistiossa kerrotaan.

Tällaisen henkilökohtaisen hoitosuhteen jatkuvuus on Suomessa huono, eikä sitä ole viime vuosina juuri järjestelmällisesti kehitetty, STM sanoo.

Nopea toimintamallin muuttaminen tosin edellyttäisi säädösmuutoksien lisäksi vahvaa sisältöohjausta, muistiossa huomautetaan. Hyvinvointialueet tarvitsisivat muutoksen toteuttamiseksi myös lisää lääkäreitä ja hoitajia.

Lue myös: Oppositio: Hallitus säästää sotepäätöksillään väärästä paikasta – "Siellä on jo nyt aika tiukka kiristysruuvi"

Kelan laskelmat: Näin etuuksien leikkaaminen vaikuttaa työn vastaanottamiseen

Ruotsinkieliset yöpäivystykset uhattiin lopettaa – hallitus rokotti vain suomenkielisiä alueita

Lääkäriyritykset: Hyvinvointialueille porkkanaa, mikäli hoitotakuu pysyy kahdessa viikossa