Jari Aarnion puolustus vaatii jengipomo Keijo Vilhusen kuulustelua hyödyntämiskieltoon. Kuulustelussa Vilhunen kertoo Aarnion roolista Trevoc-vyyhdissä.
Vaatimus hyödyntämiskiellosta tuli esiin Trevoc-oikeudenkäynnin yhdentenätoista päivänä.
Jengipomona pidetty Vilhunen ilmoitti jo heti oikeudenkäynnin alkumetreillä, ettei hän halua tulla oikeudessa kuuluksi eli ei siis puhu lainkaan.
Tämä johti siihen, että syyttäjä nimesi kirjalliseksi todisteeksi Vilhusen kuulustelun, jonka käyttöä Aarnion puolustus nyt vastustaa.
Vilhusen kertomus muuttui
Syyttäjän näkemys on se, että Aarnio sai Vilhusen kautta yhteyden tämän siskoon, joka järjesti 200000 euron sijoituksen seurantalaiteyhtiö Trevociin.
Hyödyntämiskielto
Hyödyntämiskielto tarkoittaa sitä, että oikeus ei saa huomioida todistetta, vaikka se voisi olla jutussa kuinka merkittävä. Käytännössä hyödyntämiskielto voi tulla kyseeseen kahdessa tapauksessa. Ensinnäkin siksi, että todiste on hankittu lainvastaisesti tai toiseksi siksi, että sen käyttö vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin.
Trevoc-jutussa on kyse jälkimmäisestä vaihtoehdosta.
Korkein oikeus määräsi eräässä huumejutussa epäillyn kuulustelut hyödyntämiskieltoon, kun epäiltyä oli kuulusteltu ilman avustajaa.
Toisessa tapauksessa KKO katsoi, että asianomistajan kertomus voitiin lukea, vaikka hän ei halunnut sanoa oikeudessa mitään.
Lähtökohta on kuitenkin ns. vapaa todisteharkinta eli tuomioistuimen tulee vapaasti harkita, mitä asiassa on pidettävä totena
Aarnio on kiistänyt tämän ja saman teki Vilhunenkin ensimmäisissä kuulusteluissaan. Esitutkinnan jälkeen antamassaan loppulausunnossa Vilhunen kuitenkin myönsi toimineensa Aarnion välikätenä rahoituksen hankinnassa ja kuljettaneensa asiakirjoja.
Tämä johti uuteen kuulusteluun, jossa Vilhunen nimeää Aarnion rahoittajaksi. Tästä kertomuksesta oikeudessa nyt kiistellään.
Ei mahdollisuutta vastakuulusteluun
Aarnion puolustuksen mukaan Vilhusen kertomusta ei saa käyttää, koska Aarniolla ei ole mahdollisuutta esittää Vilhuselle kysymyksiä. Puolustuksella pitää olla mahdollisuus vastakuulusteluun, joka ei toteudu, jos esitutkintakertomus vain luetaan salissa.
Asianajaja Riitta Leppiniemi kysyisi Vilhuselta esimerkiksi sitä, missä hän väittää saaneensa Aarniolta asiakirjoja. Näitä vastauksia puolustus haluaisi verrata Aarnion ja Vilhusen puhelinten paikannustietoihin ja osoittaa väitteen Aarnion roolista vääräksi.
Syyttäjä Mikko Männikön mukaan on täysin tavanomaista, että syytetyn kertomus luetaan oikeudessa, jos tämä ei halua puhua tai kertoo salissa eri tavalla kuin esitutkinnassa.
Puolustus vetoaa ihmisoikeussopimukseen
Nykyisessä laissa ei säädetä siitä miten epäiltyjen kuulusteluja voidaan tällaisissa tilanteissa käyttää.
Leppiniemi huomautti, että esimerkiksi Patrian lahjusjutussa kanssasyytettyjen kuulusteluja asetettiin hyödyntämiskieltoon, koska muilla syytetyillä ei ollut mahdollisuutta esittää kysymyksiä.
- Kysymys on kuitenkin siitä periaatteellisesta kysymyksestä, voidaanko rikoksesta epäillyn kertomusta hyödyntää lainkaan todisteena tilanteessa, jossa häntä kyllä voitaisiin kuulla, mutta hän ei halua tulla kuulluksi, Leppiniemi kirjoitti oikeudelle.
- Tässähän syyttäjä kaiketi haluaisi käyttää kertomusta nimenomaan todisteluna Aarnioon kohdistetun syytteen osalta.
- Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan syytetyllä tulee olla oikeus kuulustella myös sellaisia henkilöitä, joiden avulla syyttäjä pyrkii näyttämään toteen syytetylle epäedullisen seikan, Leppiniemi totesi.
Käräjäoikeus ei ottanut asiaan torstaina kantaa, vaan ilmoitti puivansa asiaa myöhemmin.
Oikeudenkäynti jatkuu talvilomatauon jälkeen 24. helmikuuta.