Kevään eduskuntavaaleissa paikkaa Arkadianmäellä hakevat tuhannet ehdokkaat. Näistä ehdokkaista 42 on sellaisia, jotka ovat aikoinaan istuneet eduskunnassa, mutta eivät kuitenkaan viime vaalikaudella.
Aikoinaan eduskunnassa istuneita kansanedustajia, jotka nyt ovat ehdokkaana vähintään neljän vuoden tauon jälkeen, on erityisesti keskustassa, jossa takaisin eduskuntaan pyrkii 21 vanhaa edustajaa. Kokoomuksella ehdokkaita on seitsemän, SDP:llä kuusi, vihreillä kuusi ja KD:llä sekä perussuomalaisilla yksi.
Eduskuntapuolueista RKP:llä, vasemmistoliitolla ei ole tämän kevään ehdokkaissa sellaisia, jotka tauon jälkeen pyrkisivät takaisin.
MTV Uutiset kysyi uusintapestiä hakevilta ehdokkailta syytä, miksi he haluavat takaisin eduskuntaan. Kaikki haastatellut kertoivat syyksi yksinkertaisesti vaikuttamisen halun.
Keskustan ehdokas, THL:n entinen pääjohtaja Pekka Puska istui eduskunnassa 1987–1991.
– Nyt kun olen jättänyt tämän THL:n pääjohtajan viran, niin jollakin tavalla on enemmän aikaa ja sitten tämä yhteiskunnallinen päätöksenteko kiinnostaa. THL:n aikanakin näin näitä monia ongelmia, muun muassa sote-sotkua, niin tuntuu siltä, että nyt tarvitaan taas alan asiantuntemusta, kokemusta ja johtajuutta, Puska tiivistää syitään politiikkaan paluulle.
Kristillisdemokraattien kansanedustajaehdokas Sari Essayah istui taas eduskunnassa vuodet 2003–2007. Viime vuodet hän oli Euroopan parlamentissa, mistä tippui viime kevään EU-vaaleissa.
– En varmaankaan olisi näissä vaaleissa ehdolla jos olisin päässyt parlamenttiin. Se on ihan selvä. Totta kai minulla oli viime keväänä aito pyrkimys parlamenttiin. Kesän aikana sitten mietin sitä, mitä tässä tilanteessa teen. Pohdin sitäkin, että haluanko jatkaa politiikassa, siinä oli puolueessakin kaikenlaista myllerrystä, kuvailee Essayah tilannetta, minkä jälkeen päätti lähteä eduskuntavaaleihin.
SDP:n kuudesta uudelleen eduskuntaan tauon jälkeen pyrkivistä ehdokkaista yksi on entinen opetus- ja sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen. Hän on ollut pois eduskunnassa kaksi kautta, mutta istui siellä aikoinaan vuodet 1996–2007.
– Näen nyt, että Suomi on todella vakavassa tilanteessa ja se on osittain tällaista vastuuntuntoa, että haluan palata takaisin. Minä haluan tämän osaamiseni antaa eduskuntatyöhön. Minulle on kertynyt taas intoa, että jaksan tehdä politiikkaa.
– Politiikasta on hyvä saada välillä huili, mutta nyt haluan takaisin päättämään lainsäädännöstä. Tekemään sitä työtä, jota pidän todella tärkeänä, Haatainen sanoo.
”Politiikasta ei pääse eroon”
Kristillisdemokraattien kansanedustajana ja entisenä puheenjohtajana tunnettu poliitikko Bjarne Kallis istui eduskunnassa vuosina 1991–2011. Hän päätti aikoinaan olla asettumatta ehdolle vuoden 2011 vaaleissa ja vaihtoi KD:n kokoomukseen viime vuonna.
– Huomasin, että politiikasta ei pääse millään eroon. Heti vaalien jälkeen 2011 seurasin mitä maailmassa tapahtuu, mitä Euroopassa tapahtuu, mitä Suomessa tapahtuu ja aina oli mielipide. Minua vaivasi, minkä takia minä en pääse tätä mielipidettä eduskunnassa esittämään. Politiikka ja yhteiskunnalliset asiat ovat menneet enemmän tai vähemmän vereen. Se on se halu vaikuttaa, joka ilmeisesti ajaa minut uudelleen eduskuntavaaliehdokkaaksi, Kallis pohtii.
Vihreiden kansanedustajaehdokas Jyrki Kasvi jäi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa varasijalle. Tämän kevään vaalit ovatkin uusinnan paikka. Kasvin mukaan ehdokkaaksi lähtöön vaikutti teknologian murros, joka on ajankohtaisempi kuin koskaan.
– Ne asiat, joiden takia lähdin aikanaan politiikkaan, niin ovat tulleet tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi.
– Tämä vaatii kovaa työtä erityisesti, kun ei ole erityistä vaalivapaata. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin vaalit ovat elämän hauskinta aikaa. Sen jälkeen onkin toki ihan loppu. Mutta eihän tätä jaksaisi jos ei olisi sellaista maailmanparantajaviettiä. Jos ei koe, että tällä on merkitystä. Ei kukaan ole niin hullu, että lähtisi tähän, ellei tähän olisi jotain paloa, Kasvi sanoo.
Juttua muokattu 25.3. klo 12:17. Eduskuntaan hakee takaisin yhteensä 42 entistä kansanedustajaa.