Tänä vuonna vähän myrskyjä – voimistuvatko myrskyt tulevaisuudessa?

Tänä vuonna myrskytuulia on havaittu Suomen merialueilla seitsemänä päivänä (24.11.2013 mennessä). Keskimäärin myrskypäiviä on Suomessa vuosittain 20.

– Myrskyjä on ollut tänä vuonna vähän. Vaikka marras-joulukuussa on usein myrskyjä, tästä saattaa tulla yksi vähämyrskyisimmistä vuosista. Jos myrskyjä tulisi tänä vuonna yhtä paljon kuin keskimäärin, olisi vuoden loppuun asti noin kaksi myrskyä viikkoa kohti. Kannattaakin varautua, että myrskyjä voi tänä vuonna vielä esiintyä keskimäärin joka toinen viikko. Muuten  jäädään myrskyjen lukumäärässä alhaisimpiin lukemiin kuin koskaan 1990 jälkeen, toteaa Forecan päämeteorologi Petri Takala.

"Jos myrskyjä tulisi tänä vuonna yhtä paljon kuin keskimäärin, olisi vuoden loppuun asti noin kaksi myrskyä viikkoa kohti."

Päämeteorologi Petri Takala

Tilastojen pienin vuosittainen myrskypäivien määrä 1990-luvun alusta lähtien on ollut 11, vuosina 2002 ja 2009.

Lännestä tavallista vähemmän matalapaineita

Yksi syy myrskyjen vähyyteen on vallalla ollut heikko länsivirtaus.

– Atlantin matalapainetoiminta on ollut normaalia vaisumpaa. Tosin aivan viime viikkoina matalapainetoiminta on hieman vilkastunut, sanoo Petri Takala.

Yhtä syytä länsivirtauksen heikkouteen ja myrskyjen vähyyteen ei ole. Osa on luonnollista vaihtelua.

– Siihen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi pohjoisnavan keskimääräistä pienempi jäämäärä tai se, millainen on pohjoisnavan ja päiväntasaajan lämpötilaero.

Arktisen merijään laajuus on ollut viime syksyinä ja talvina pieni ja se on pienentänyt pohjoisnavan ja päiväntasaajan välistä lämpötilaeroa. Länsivirtaus on heikompi silloin, kun pohjoisnavan ja päiväntasaajan lämpötilaero on pieni.

1990-luvun alussa yli 30 myrskypäivää vuodessa

Suomessa myrskyjen määrä vaihtelee runsaasti vuosittain, mutta määrä näyttää hieman vähentyneen 1990-luvun alun vuosista. Silloin myrskypäiviä oli useina vuosina yli 30, enimmillään 38 vuonna 1995.

Ilmatieteen laitoksen mukaan myrskyhavainnoissa on ollut puutteita ennen vuotta 1994 ja luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.

"1990-luvun alussa meillä vallitsi usein talvisin voimakas länsivirtaus, jolloin Suomeen saapui ajoittain myrskyjä yksi toisensa perään."

Meteorologi Pauli Jokinen

– Vain muutamilla asemilla voidaan kuvata tasalaatuisesti pidempää, yli 20-30 vuoden vaihtelua myrskyisyydessä. Koko Suomen merialueita koskeva tilasto on vuodesta 1994 alkaen, toteaa meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta.

Runsas myrskyjen määrä 1990-luvun alussa selittyy länsivirtauksen voimakkuudella.

– 1990-luvun alussa meillä vallitsi usein talvisin voimakas länsivirtaus, jolloin Suomeen saapui ajoittain myrskyjä yksi toisensa perään. Viime vuosina länsivirtaus on ollut talvisin heikompi, jolloin itäiset, kylmemmät ilmavirtaukset ovat olleet vallalla enemmän. Tällainen säätyyppi ei yleensä suosi voimakkaiden ja nopeasti liikkuvien matalapaineiden syntymistä. Yleensä kovimmat myrskyt syntyvät voimakkaassa länsivirtauksessa, toteaa Pauli Jokinen.

Mitä ilmastonmuutos tekee myrskyille?

Maapallon mittakaavassa myrskymatalapaineiden kokonaismäärän on arvioitu vähenevän ilmaston lämpenemisen seurauksena. Sen sijaan äärimmäisen voimakkaiden myrskyjen ennakoidaan lisääntyvän.

– Arvio myrskyjen kokonaismäärän vähenemisestä johtuu napa-alueiden ja päiväntasaajanseudun lämpötilaeron pienentymisestä. Voimakkaiden myrskyjen lisääntymisen syinä puolestaan olisivat ilmaston lämpenemisen aiheuttama merten lämpeneminen ja ilmakehän kosteusmäärän kasvu. Näiden takia voimakkailla myrskyillä olisi enemmän polttoainetta kasvaa vieläkin voimakkaammiksi, toteaa MTV Uutisten meteorologi Aleksi Jokela.

Myrskyjen tuhoja pahentaa myös meriveden pinnan nousu. Yhtenä pinnan nousun syynä on jäätiköiden sulaminen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuulisuuteen tunnetaan huonommin kuin sen vaikutukset lämpötilaan ja sateeseen.

Suomessa muutoksia myrskyjen määrässä voisi aiheuttaa esimerkiksi myrskyratojen sijainnin muuttuminen. Vielä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöksiä suuntaan eikä toiseen.

– 1990-luvun alussa oli useampi myrskyisä vuosi peräkkäin, mutta kokonaisaineisto on ilmastollisesti liian lyhyt, jotta myrskypäivien lukumäärissä tapahtuneista mahdollisista muutoksista voisi vetää johtopäätöksiä. Menneitä vuosia ja vuosikymmeniä tutkittaessa on havaittu jonkinlaista syklisyyttä, mikä selittäisi tällaisen ”aaltomaisen” liikkeen myrskypäivien lukumäärissä – välillä on myrskyisiä kausia ja välillä hiljaisempia kausia. Karkean tarkastelun perusteella esimerkiksi 1980-luvulla oli tällainen hiljaisempi kausi, sanoo Pauli Jokinen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuulisuuteen tunnetaan huonommin kuin sen vaikutukset lämpötilaan ja sateeseen.

– On esimerkiksi vielä epäselvää, miten myrskyradat muuttuvat ilmastonmuutoksen seurauksena. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että Brittein saarilta Baltiaan ulottuvalla alueella ilmastonmuutos lisää myrskyjen voimakkuutta ja niihin liittyviä riskejä ilmastonmuutoksen edetessä. Lisäksi tiedetään, että Suomi on raja-alueella, jossa muutokset eivät ole niin selviä. Vaikka myrskyjen voimakkuus ja määrä pysyisivät samoina, voivat myrskyjen vaikutukset kuitenkin kasvaa selvästi, jos esimerkiksi routajakso  Suomessa lyhenee, kuten on arvioitu, sanoo Pauli Jokinen.

Roudattomassa maassa puut kaatuvat myrskyssä helposti juurineen ja tuhot voivat olla laajoja.

Hirmumyrskyjä Suomeen?

Ilmatieteen laitoksella on ryhmäpäällikkö Hilppa Gregowin mukaan tutkittu sitä, voimistuvatko Suomeen saapuvat myrskyt vai eivät.

– Mallien keskiarvo osoittaa, että Suomen etelärannikko on vyöhykkeellä, jossa ei tiedetä, kuinka käy. Sen sijaan Pohjois-Suomesta itään Kuolan niemimaalle harvinaisten ja poikkeuksellisten myrskyjen voimakkuus tutkimuksen mukaan kasvaa, vaikkakin voimakkuudet kasvanevat vain 2-6 prosenttia. Kun aiemmat  ylimmät kymmenen minuutin keskituulen nopeudet ovat Suomessa olleet merellä 31 m/s, tulevaisuudessa ne voisivat olla 31,6-32,9 m/s.  Joku voisi todeta, että silloinhan tuulen nopeudet voisivat meilläkin ehkä saavuttaa hirmumyrskyn voimakkuuden, sanoo Hilppa Gregow.

Hirmumyrskyn raja on 32,7 m/s.

– Tätä kautta ehkä osataan ymmärtää paremmin se, miten nämä pienetkin prosentit voivat olla tärkeitä, toteaa Hilppa Gregow.

Gregowin mukaan Ilmatieteen laitos keskittyy jatkossa myrskyihin liittyvissä ilmastotutkimuksissaan tarkemmin siihen, minkälaiset myrskyt tuulineen, sateineen ja pyryineen meillä tulevaisuudessa vaikuttavat ja mistä ne kulkevat.

– Tulemme tarkastelemaan myös sitä, sattuvatko myrskyt muun muassa ajankohtana, jolloin Suomen merialueet ovat jäättömiä ja maa roudatonta ja märkää, toteaa Hilppa Gregow.

Ilmakehässä kaikki vaikuttaa kaikkeen

Varmaa tietoa myrskyjen määristä tai voimakkuudesta tulevaisuudessa ei ole vielä kenellekään. Ilmakehä on monimutkainen järjestelmä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

– Myrskyjen määrä vaihtelee huomattavasti vuodesta toiseen ja se on aivan tavallista, luonnollista vaihtelua.  Ei tässä kuitenkaan ilmastonmuutoksen osuuttakaan voida sulkea pois. Mielenkiintoista on, että juuri maapallon lämpimimpinä vuosikymmeninä, 1990- ja 2000-luvuilla, myrskyt ovat Suomessa olleet vähenemään päin. Tilastot eivät siis ainakaan vielä tue mahdollisuutta, että myrskyt Suomessa lisääntyisivät. Yleisestikin vielä kannattaa suhtautua varsin maltillisesti ilmastonmuutosennusteiden paikalliseen tarkkuuteen, toteaa Petri Takala.

"Kaikkia ilmaston lämpenemisen eri vaikutuksia, varsinkaan paikallisia vaikutuksia, ei vielä tiedetä ja yllätyksiä voi tapahtua."

Meteorologi Aleksi Jokela

– Merijään vähenemiseen johtanut ilmastonlämpeneminen voi olla syy myös myrskyjen viimeaikaiselle, väliaikaiselle vähäisyydelle Suomessa. Tämä ja Suomen viime vuosien kylmät talvet voivat aiheuttaa epäilyksen ilmastonmuutosta kohtaan, mutta ne eivät silti ole ristiriidassa koko maapallon pitkäaikaisen kehityksen kanssa. Kaikkia ilmaston lämpenemisen eri vaikutuksia, varsinkaan paikallisia vaikutuksia, ei vielä tiedetä ja yllätyksiä voi tapahtua, sanoo Aleksi Jokela.

Suomessa esiintyy keskimäärin eniten myrskyjä marras-, joulu- ja tammikuussa, kun pohjoisnavan ja päiväntasaajan välinen lämpötilaero on suurimmillaan. Tällöin matalapaineita pääsee syntymään helpommin ja ne pääsevät voimistumaan mantereeseen verrattuna lämpimän meren takia. Vähiten myrskypäiviä on tilastojen mukaan touko-elokuussa.

Suomessa myrskypäiväksi lasketaan päivä, jolloin jossain Suomen merialueella mitataan kymmenen minuutin keskituuleksi vähintään 21 m/s.

Katso videolta selitys tämän vuoden tavanomaista pienempään myrskymäärään: