Tanskan koronatilanne on Pohjoismaiden heikoin, vaikka rokotuskattavuus on korkein – THL:n Salminen kertoo, mistä erot maiden välillä johtuvat

Tanskassa koulut siirtyvät huomisesta alkaen etäopetukseen, joka jatkuu joululomien yli tammikuun 4. päivään saakka.

Syynä on Tanskan opetusministeriön mukaan uusi omikron-koronavirusvariantti, joka on aiheuttanut epidemioita myös kouluissa.

Tanskassa yökerhot ovat kiinni ja ravintoloiden on suljettava ovensa puoliltaöin. 

Maan terveysviranomaiset ovat arvioineet, että uusia päivittäisiä omikron-tapauksia voitaisiin todeta lähiaikoina jopa 10 000  päivässä.

Katso jutun alussa olevalta videolta MTV Uutisten Pohjoismaiden kirjeenvaihtajan raportti Tanskan koronatilanteesta.

Tanskan koronatilanne Pohjoismaiden heikoin

Tanskassa koronatilanne on useilla mittareilla muita Pohjoismaita heikompi, vaikka rokotuskattavuus on Pohjoismaiden korkein.

Tanskassa täyden rokotussuojan on saanut noin 77 prosenttia koko väestöstä, kun Suomessa täysin rokotettuja on noin 73 prosenttia väestöstä.

Matalin rokotuskattavuus Pohjoismaista on Ruotsissa, jossa täysin rokotettuja koko väestöstä on noin 70 prosenttia.

Lue myös: Norjaan alkoholin tarjoilukielto ja useita uusia rajoituksi

Noin 5,8 miljoonan asukkaan Tanskassa uusia tartuntoja todettiin viime viikolla yli 40 000 ja viimeisen vuorokauden aikana yli 7 000. 

Suomessa uusia tartuntoja todettiin viime viikolla 9 825 ja viimeisen vuorokauden aikana 1 676.

Aktiivinen testaus taustalla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtajan Mika Salmisen mukaan Tanskan korkeaa ilmaantuvuutta selittää osittain aktiivinen testaus.

– Täytyy muistaa, että ero Suomen ja Tanskan rokotuskattavuuden välillä ei enää ole järin suuri. Suurin ero on siinä, että Tanskassa on rakennettu erillinen testauskapasiteetti niin, että he pystyvät tekemään päivässä noin 400-500 000 testiä. Se tarkoittaa, että he löytävät myös kaikki lievätkin tapaukset. Se selittää osittain korkeaa ilmaantuvutta, mutta ei toki kokonaan.

Tanskassa sairaalahoidossa on 490 potilasta, joista tehohoidossa 66. Suomessa vastaavat luvut ovat 296 ja 52.

Myös uusia koronaan liittyviä kuolemia on todettu Tanskassa muita Pohjoismaita enemmän.

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n mukaan viimeisten seitsemän vuorokauden aikana uusia kuolemia on todettu Tanskassa 67, Suomessa 59 ja Norjassa 38.

Ruotsissa uusia koronakuolemia on todettu viimeisten seitsemän vuorokauden aikana kaksi.

– Kuolemantapaukset löydetään kyllä eri maissa yhtä lailla. Luvut viittaavat siihen, että myös todelliset tapausmäärät ovat Tanskassa korkeampia.

Salmisen mukaan tilannetta voi selittää esimerkiksi se, että rokotusten teho alkaa Tanskassa hiipua.

– Tanskassa on rokotettu hieman Suomea lyhyemmällä rokotusvälillä. Voi tietysti olla niin, että osa ikäihmisistä on jo ehtinyt menettää rokotussuojaa.

Salmisen muistuttaa, että vaikka nykyinen rokotuskattavuus ei Suomessa yksin riitä epidemian torjuntaan, on rokotuskattavuudella merkittävä vaikutus epidemiatilanteeseen.

– Tilannehan on jo Suomessa paljon helpompi nyt kuin jos rokotuskattavuus olisi matalampi. Jos rokotuskattavuus olisi esimerkiksi Romanian tasoa eli noin 20-30 prosenttia, olisi tartuntoja kymmeniä tuhansia päivittäin. Ne on kaikki vältetty korkean rokotuskattavuuden takia. 

– Hyvin paljon kuolemantapauksiin vaikuttaa myös se, kuinka hyvin pystytään suojelemaan laitoksissa asuvia tartunnoilta. Luvuissa voi tapahtua suuriakin muutoksia silloin, kun tulee paljon laitosepidemioita.

Myös Norjassa tiukkoja rajoituksia

Ruotsissa koronan ilmaantuvuus viime viikkojen ajalta on Pohjoismaiden matalin. Ruotsissa epidemiaa torjutaan pääosin vain suosituksin. Yli sadan hengen tilaisuuksissa osallistujilta voidaan vaatia koronapassia.

– Iso ero Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden välillä on, että Ruotsi kävi jo viime vuonna läpi laajan epidemian ja iso osa väestöstä on jo saanut tartunnan. Siksi tartunnalle altista väestöä on vähemmän.

Myös Norjassa koronarajoitukset kiristyvät huomisesta alkaen. Alkoholinmyynti ravintoloissa kielletään neljän vikon ajaksi ja kokoontumiset rajoitetaan 20 ihmiseen. Myös koulujen koronatoimia kiristetään.

Salmisen mukaan on vielä ennenaikaista arvioida, miten Pohjoismaat ovat onnistuneet epidemianhoidossa.

– Vertailut eivät ole vielä mielekkäitä, sillä tilanne on ihan kesken. Tietysti onnistujien joukkoon voidaan jälkikäteen katsoa maat, joissa on pystytty kuolleisuutta ja sairastavuutta pitämään matalana ilman, että koko muu yhteiskunta kärsii. Sen aika ei ole vielä.