Yksi Suomen kaikkien aikojen parhaista puolustajista, Teppo Numminen, täyttää tänään 50 vuotta. Hän muistelee avoimesti uransa eri vaiheita.
Numminen teki kaksikymmentävuotisen NHL-uran edustaen Winnipeg Jetsin lisäksi Phoenix Coyotesia, Dallas Starsia sekä Buffalo Sabresia.
Numminen on Jari Kurrin, Jere Lehtisen ja Teemu Selänteen ohella ainoa suomalaispelaaja, jonka pelinumeron NHL-seura (Arizona Coyotes) on jäädyttänyt.
Nyt Numminen asuu kolmatta vuotta synnyinseudullaan Tampereella. Varsinainen syntymäpäivä hänellä on tiistaina, mutta juhlia vietetään lauantaina.
– Perhe ja ystävät kokoontuvat pieneen illanviettoon, Ruoveden-mökiltään tavoitettu hyvätuulinen Numminen kertoo.
Sydänvika ei hidasta
Teppo Nummisen NHL-ura oli lähes 1400 ottelun mittainen. Hän pelasi neljä kertaa sekä olympialaisissa että MM-kilpailuissa.
– Intohimo lajiin siellä on taustalla, että ura kesti noin pitkään. Ammattiurheilijan ura on vuosi vuoden jälkeen aika vaativaa. Motiivien tulee olla omasta takaa, että kiinnostaa, ja jaksaa useamman vuoden sitä tehdä, Numminen sanoo.
– Minulla on käynyt myös hyvä tuuri, että olen säästynyt pahemmilta loukkaantumisilta. Urheilu-ura ja loukkaantumiset menevät käsi kädessä. Jos niitä tulee useampia, niin syntyy kierre, josta on vaikea palata.
Nummisella todettiin jo pikkupoikana sydänvika, jota operoitiin myös uran aikana.
– Jossain vaiheessa minulla on vielä sydänleikkaukset edessä. Asia on seurannassa vuositarkastuksissa. Onneksi leikkaukset eivät ole ihan vielä edessä. Ei ole mitään hätää, pystyn elämään normaalia elämää, Numminen kertoo.
Valmentamaan?
Tällä hetkellä Teppo Numminen ei ole muuten kiekon kanssa tekemisissä kuin osallistuu apuvalmentajana poikansa Niklaksen joukkueen toimintaan.
Jos puhelin kilahtaisi ja kysyttäisiin mukaan kiekkotoimintaan, vieläkö kiinnostaisi?
– Kyllähän peli kiinnostaa. Edelleen seuraan SM-liigaa ja NHL:ää, mutta tällä hetkellä ei ole sellaista projektia, mihin olisin valmis laittamaan enemmän aikaa, Numminen vastaa.
Numminen työskenteli vuosina 2011-2014 Buffalo Sabresin apuvalmentajana. Hän on toiminut myös Leijonien johtoryhmässä.
Vahva viesti juniorivalmentajille
Junioriurheiluun liittyen Nummisella on lähettää tärkeä viesti lasten vanhemmille ja valmentajille.
– Paljon näkee, että valmentajat pelaavat voitoista. Kyllä siinä tehdään karhunpalvelus. Lasten pitää antaa tehdä virheitä, että he oppivat, Numminen sanoo painokkaasti.
– Jos lasta vain pyydetään pelaamaan yksinkertaisesti ja varomaan virheitä, ei siinä kehity. Kyllä lapsen täytyy saada kokea ja onnistua ja tehdä virheitä. Sitä kautta oppii. Susta tulee nelosketjun pelaaja, jos vain teet, kuten joku piirtää, että pelaa yksinkertaisesti, Numminen täräyttää.
– Vanhempien ja juniorivalmentajien tulee muistaa, ettei mene vain tulos edellä, kun tuloksella ei ole mitään väliä. Tarkoitus on, että lapsi harrastaa mahdollisimman pitkälle.
Nummisen perheeseen kuuluvat vaimo Ann-Maarit ja lapset Bianca, 16, Erica, 15 ja Niklas, 12.
– Lähdimme Ann-Maaritin kanssa yhdessä parikymppisinä Winnipegiin vuonna 1988. Oma perhe on tärkeä. Jos on kentän ulkopuolella asiat hyvin, menevät kentälläkin asiat hyvin, Numminen kokee ja jakaa kiitoksen myös omille vanhemmilleen.