Tykkikisojen sprinttipäivä tarjosi monelle maailmancupissa menestystä tavoittelevalle hiihtäjälle ilahduttavaa viestiä.
Miesten ykköseksi ylsi Kazakstanin Aleksei Poltoranin ennen Ristomatti Hakolaa, ja naisten kilpailun voitti Mona-Liisa Nousiainen ennen kautensa avannutta Krista Pärmäkoskea.
Suomalaismiehille Poltaranin oli kelpo mittari. Hakola totesikin Poltoraninin tasatyönnön Muoniossa vahvaksi, mutta kiperämpi paikka sattui jo alkuerään.
-Pelotti, kun vastassa oli sprintin oppi-isäni Matias Strandvall. Olen yrittänyt kopioida hänen taktiikkasilmäänsä. Imen "Matulta" kaiken tiedon, jotta jonain päivänä osaan hiihtää perinteisen sprinttiä, kankaanpääläinen velmuili.
Strandvallin vaikutusta tai ei, Hakola kertoikin vaihtaneensa taktiikkaansa.
- Ennen olen ollut aina viimeisenä, ja kaikki vehkeet ovat hajonneet, kun olen sieltä koittanut rymistellä. Nyt katselen keulasta, ja siellä on aika paljon helpompi hiihdellä.
Paakkosen vahva paluu
Hakolalle ensimmäinen kesä maajoukkueen leirityksessä on tarkoittanut harjoitteluun lisää kovuutta.
-Olen joutunut roikkumaan letkan perässä, ettei joudu yksin hiihtämään lenkkiä. Sellaista taistelua omasta elintilasta se on ollut. Kotona olen ollut aika väsynyt, Hakola naurahti.
Miesten kilpailussa kolmanneksi ylsi Ari Luusua, mutta päivän huojentuneimpiin kuului neljänneksi hiihtänyt Lasse Paakkonen.
Paakkonen on vaisumpien kausien jälkeen tekemässä vahvaa paluuta, ja hän oli silminnähden onnellinen saadessaan kropan hyvät tuntemukset näkymään myös tuloksissa.
-Onhan tämä siistiä! Nyt purkautui aika paljon. On sellainen takaisin tullut olo, Paakkonen sanoi.
Nousiaiselle kauden toinen voitto
Nousiainen jatkoi Oloksella siitä, mihin kaksi viikkoa sitten Vuokatin Suomen cupissa jäi. Kouvolalainen sai mielimatkallaan tiukan vastuksen terävästi avanneelta Pärmäkoskelta.
-Ihan lupaavaa. Alkuerähiihto ei olisi missään nimessä riittänyt maailmancupissa jatkoon, sen verran olin vielä nukuksissa, Pärmäkoski arvioi.
Lauantaina Oloksella kilpaillaan perinteisen normaalimatkoilla.