Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan on erittäin tärkeää, että myös suomalaiset katsovat isoa kuvaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Samalla Niinistö painottaa, että sekä Suomen positiiviset, että negatiiviset erityispiirteet on otettava EU-ilmastolaeissa huomioon.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti kantaa EU:n ilmasto- ja metsäpaketteja koskevaan keskusteluun MTV:n Tasavallan presidentin kyselytunnilla.
Koko kyselytunnin voit katsoa MTV3-kanavalla tänään perjantaina kello 20–21.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa on katsottava suurta kuvaa, mutta jos Suomen metsät lasketaan isoksi hiilinieluksi, jatkoneuvotteluissa on huomioitava myös maamme toisenlaiset erityispiirteet.
– Jos meidän positiivinen poikkeus, eli runsas hiilinielu otetaan laskelmissa huomioon, kyllä meille ongelmallinen luonnonilmiö, merien jäätyminen ja merenkulun vaatimukset, pitää myöskin tasapainoisesti myöskin myöntää ja ottaa huomioon. Ainakin tämä on argumentti minusta, jota kannattaa käyttää.
Juttu jatkuu linkkien jälkeen.
Lue myös: Presidentti Niinistö MTV Uutisille: Suomella pitää olla suunnitelma, jos itärajalta tulisi turvapaikanhakijoita vuoden 2015 tapaan
Lue myös: Maa- ja metsätalousministeri Leppä metsästrategiasta: Parempi kuin epäiltiin, ongelmat kuitenkin säilyvät
EU julkisti metsästrategiansa
Ympäristökomissaarin mukaan Brysselistä ei sanella suomalaisille metsänomistajille, miten metsiä pitäisi käyttää
Metsänhoitoyhdistys kritisoi EU:n uutta metsästrategiaa: "Pidetään päätösvalta itsellä – tuntuu vieraalta laittaa metsäpolitiikka kovin ahtaaseen muottiin"
Kiina nousi uudeksi päävastustajaksi Bidenin vierailun aikana
Presidentti Niinistö on seurannut Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamista suurella mielenkiinnolla.
Hänen mukaansa on kuitenkin hedelmällisempää analysoida Bidenin koko viikon kestäneen Eurooppa vierialun antia, kuin pelkästään presidenttien tapaamista erillään.
Niinistön mukaan Yhdysvaltojen päävihollinen vaihtui presidentti Joe Bidenin Euroopan-vierailun aikana.
– Tämä on nyt vähän reipas ilmaisu, mutta minä kuvaisin sitä viikkoa, termillä päävastustaja tai -vihollinen vaihtui. Ja tarkoitan tällä sitä, että esimerkiksi Nato-keskustelussa Kiina nousi varsin merkittävään ja keskeiseen asemaan, ja myöskin Kiinan uhka. Sama toistui jossain määrin myöskin EU-keskustelussa.
– Ja sitten Bidenin ja Putinin keskustelussa kiinnittyi huomio Bidenin kommenttiin, jossa hän sanoi, että Putin ei halua kylmää sotaa, koska hänellä on pitkä raja Kiinan kanssa. Se kuulostaa vähän epäloogiselta, mutta amerikkalaisen sanomana ei niinkään.
Bidenin ja Putinin tapaamisessa nähtiin myös jonkun asteisia kädenojennuksia ja merkkejä siitä, että maiden väliset suhteet olisivat hieman läheisemmät.
– Mieleen tulee tietysti (pitkäaikaisen ulkoministeri) Henry Kissingerin vanha viisaus, jossa hän lähti liikkeelle siitä, että Yhdysvaltojen suhde Venäjään pitää olla vähintään samalla tasolla kuin Venäjän suhde Kiinaan. No, sillä tasolla se ei varmasti nyt ole, mutta se oli ainakin tuolloin eräänlainen ohjenuora.
Suomen haettava Etyij:n puheenjohtajuutta
Presidentti on pitänyt laajalti esillä ajatusta kansainvälisestä huippukokouksesta Suomessa vuonna 2025.
Luontevaa olisi Niinistön mukaan nyt se, että Suomi lähtisi tavoittelemaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajuutta tuolle vuodelle.
Niinistön oma toimikausi loppuu jo edeltävänä vuonna.
– Sehän olisi valtiopäämiesten homma. Minä siinä vaiheessa taidan sitä kotisohvalta seurata.
Menette jos kutsutaan?
– Kyllä tietysti.
Katso alla presidentti Niinistön kyselytunti SuomiAreenassa kokonaisuudessaan!
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.