Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat huomenna Helsingissä strategisesta vakaudesta ja ydinasevalvonnasta. Tasavallan presidentin kanslia kertoo, että neuvottelut ovat jatkoa kesällä Wienissä alkaneelle keskustelukierrokselle.
Neuvotteluihin osallistuvat Yhdysvaltain suurlähettiläs Marshall Billingslea ja Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov. Samat edustajat olivat mukana myös Wienin neuvotteluissa elokuussa.
Presidentti Sauli Niinistö tapaa suurlähettiläs Billingslean ja varaulkoministeri Rjabkovin näiden huomisten keskustelujen jälkeen.
"Suomi toivottaa neuvottelijat tervetulleiksi"
Presidentin kansliasta muistutetaan, että Yhdysvaltain ja Venäjän varaulkoministerit tapasivat Helsingissä myös neuvottelujen edellisellä kierroksella vuonna 2017. Niinistö tapasi neuvottelijat myös tuolloin.
Kanslian tiedotteessa todetaan, että Suomi toivottaa neuvottelijat jälleen tervetulleiksi.
– Suomi on aina valmis tarjoamaan hyviä palveluksiaan rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi. Luottamuksellisen ympäristön tarjoaminen dialogille, osapuolten toiveiden mukaisesti, on tärkeä osa tätä työtä.
Tapaamisesta kertoivat aiemmin ainakin venäläinen uutistoimisto Tass ja Kommersant-lehti. Kommersantin mukaan neuvottelut liittyvät ydinaseita säätelevään Uuteen Start -sopimukseen, joka on umpeutumassa helmikuussa, ellei neuvotteluissa saavuteta tulosta.
"Tulevaisuudennäkymät synkät"
Tukholman rauhantutkimusinstituutti Sipri arvioi kesällä ilmestyneessä vuosikirjassaan, että ydinaseiden rajoittamisen tulevaisuudennäkymät ovat synkät.
– Umpikuja Uuden Startin suhteen ja vuoden 1987 INF-sopimuksen romahtaminen viime vuonna viittaavat siihen, että Venäjän ja Yhdysvaltain kahdenvälisten ydinaseriisuntasopimusten aikakausi saattaa olla päättymässä, ohjelmajohtaja Shannon Kile Sipristä arvioi tuolloin.
Samaan aikaan Yhdysvalloissa ja Venäjällä on Siprin mukaan ollut käynnissä kalliita ohjelmia vanhempien ydinaseiden ja laukaisualustojen korvaamiseksi uudemmilla.
– Molemmat maat ovat myös antaneet ydinaseille uuden tai aiempaa laajemman roolin sotilaallisissa suunnitelmissaan ja doktriineissaan, mikä on selvä käänne kylmän sodan jälkeisestä ydinaseiden merkityksen vähenemisen trendistä, Siprin raportissa todettiin.