Viimeinenkin USA:n ja Venäjän ydinasesopimus umpeutuu vajaan vuoden kuluttua. Asearsenaalia uudenaikaisestaan samaan aikaan kaikissa ydinasemaissa.
Ydinaseiden määrän hienoinen lasku maailmassa jatkui viime vuonna, kertoo Tukholman rauhantutkimusinstituutti Sipri tuoreessa vuosikirjassaan. Pääasiassa lasku johtui vanhentuneiden aseiden purkamisesta Yhdysvalloissa ja Venäjällä, joilla on hallussaan noin 90 prosenttia maailman ydinaseista.
Siprin laskelmien mukaan maailmassa oli tämän vuoden alussa yhteensä noin 13 400 ydinkärkeä eli muutama sata vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näistä reilut 3 700 oli valmiina käyttöön esimerkiksi ohjuksissa.
Siprin mukaan ydinaseiden rajoittamisen tulevaisuudennäkymät ovat synkät. Keskimatkan ohjuksia koskevan INF-sopimuksen raukeamisen jälkeen Yhdysvaltain ja Venäjän välillä on voimassa enää niin kutsuttu Uusi Start -sopimus. Sekin umpeutuu helmikuussa 2021, ellei myöhemmin tässä kuussa alkavissa neuvotteluissa saavuteta tulosta.
– Umpikuja Uuden Startin suhteen ja vuoden 1987 INF-sopimuksen romahtaminen viime vuonna viittaavat siihen, että Venäjän ja Yhdysvaltain kahdenvälisten ydinaseriisuntasopimusten aikakausi saattaa olla päättymässä, Shannon Kile Sipristä arvioi.
Samaan aikaan Yhdysvalloissa ja Venäjällä on Siprin mukaan käynnissä kalliita ohjelma vanhempien ydinaseiden ja laukaisualustojen korvaamiseksi uudemmilla.
– Molemmat maat ovat myös antaneet ydinaseille uuden tai aiempaa laajemman roolin sotilaallisissa suunnitelmissaan ja doktriineissaan, mikä on selvä käänne kylmän sodan jälkeisestä ydinaseiden merkityksen vähenemisen trendistä, Siprin raportissa todetaan.
Kiinaa eivät rajoitusneuvottelut kiinnosta
Yhdysvaltain ja Venäjän neuvottelijat tapaavat Uuden Startin tiimoilta Genevessä 22. kesäkuuta. Presidentti Donald Trumpin hallinto on kuitenkin edellyttänyt ratkaisuun pääsemiseltä sitä, että myös ydinasearsenaaliaan kasvattava Kiina saadaan mukaan neuvonpitoon. Kiina on torjunut suoralta kädeltä tällaisen ajatuksen.
Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov vahvisti vajaa viikko sitten suostuvan tapaamaan Yhdysvaltain edustajat. Hänen mukaansa pallo on nyt Yhdysvalloilla sen suhteen, voidaanko asiassa edistyä ilman Kiinan mukanaoloa.
Rjabkov vihjasi samalla, että myös Ranska ja Britannia voitaisiin ottaa ydinaseineen mukaan neuvotteluihin.
Siprin arvioiden mukaan Kiinalla on hallussa noin 320 ydinkärkeä, Ranskalla 290 ja Britannialla 215. Määrät kalpenevat kahden suurimman ydinasevallan rinnalla: Venäjän ydinkärkien määräksi Sipri arvioi vajaat 6 400 ja Yhdysvaltain noin 5 800.
Siprin arvioissa ovat mukana YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen lisäksi myös muut tunnetut ydinasevaltiot. Niistä arkkivihollisilla Intialla ja Pakistanilla arvioidaan olevan kummallakin noin 150 ydinkärkeä ja Pohjois-Korealla muutama kymmenen. Israel, joka ei virallisesti myönnä tai kiellä olevansa ydinasevaltio, pitää Siprin arvion mukaan hallussaan noin 90:ää ydinkärkeä.
Kaikki lukumäärät ovat arvioita, sillä valtiot eivät paljasta ydinasearsenaaliensa kokoa ja tilaa kuin osittain – jos ollenkaan.